Saana-rakas tänään 3 vuotta mittarissa! Pienestä on kasvanut iso ja aikuinen ja matkalle on mahtunut jo vaikka mitä ja mitä se vielä tuokaan tullessaan

Onnea myös Saanan sisaruksille!

Tässä on siis viikko aikaa palautella ja tehdä korjaussarjaa kohti seuraavaa koetusta. Saanan kanssa kävin tänään kaikki muut EVL-liikkeet läpi, paitsi metallihyppynoutoa. Milläs puutut kun koira suorittaa kaikki oikein ja hyvällä asenteella  En edelleenkään ymmärrä sitä viime viikon ongelmaa ohjatussa, koska tänäänkään ei ongelmia ollut mihin suuntaan ja mitä kapulaa noudetaan. Myös tunnari sujui tänään hyvin ja oikea nousi laakista. Jäinkin miettimään, että enää en tule säilyttämään kokeenjärjestäjän virassa tunnarikapuloita kotonani, taisi olla liian vaikea paikka se että koko pussillinen kapuloita haisi meille… Luoksetulossa tehtiin molemmat stopit ja nekin toimi kuin junan vessa. Seisomiseen oikein kunnon jarrutus kun käskyn annettuani heitin pallon kohti koiraa. Näitä ehkä nyt tässä muutama viikon aikana. Samoin tunnaria joka päivä yksi toisto, että säilyy rauha ko liikkeessä. Lisäksi ruudussa paikkaa ja ohjattua puolin ja toisin. Kaukossa auttaa treeneissä rima mahan alla joten sitä myös apuna käyttäen. Hyvä tästä vielä tulee… joskus ainakin
Saana, mun aarre

Mika tottisteli Hilman kanssa ja ihan aseteella Hilma touhuaa.. miksi homma ei voi toimia mun kanssa tuolla vireellä Toimin kanssa tein vähän seuraamista, luoksetulon, ruudun ja yhden noudon. Koetan nyt kertoa Tompalle, että sen ei tarvitse istua perusasennossa mun vieressä kun se ei siitä meinaa päästä liikkeelle, sama kun se yrittää nousta maasta Mutta seuraaminen, voi kiesus se on valtavan hienon näköistä! Kaikenmoinen painaminen mitä koko Toimin aktiiviura yritettiin korjata on vähentynyt lähes olemattomiin. Alla kuva muutaman päivän takaisista treenistä…

Pomppu seuraa, taidolla ja tunteella.

Koeteltiin tänään Saanan kanssa oman seuran kisoissa Hyvinkäällä.

Koko ajan on mielessä pyörinyt, että jos paikkamakuu on ensin, mitä tapahtuu istumisen kanssa.. tänään se tuli sitten todettua. Kun vieressä oleva koira lysähti maahan, meni Saanakin, -30pistettä.

Z:ssa toimi kaikki jäävät!! Ohjattu kympinarvoisesti!! Tunnarissa Saana meni hyvällä asenteella ja teki kovin töitä koko ajan, mutta siltikään oma ei noussut, -30pistettä. Siinä vaiheessa saipi sitten haudata haaveet kolmella kokeella valioksi ja loppuskabat hurviteltiin hyvällä fiiliksellä vaikka luoksetulossa ei ensimmäinen stoppi onnistunut eikä ruutu meinannut löytyä millään. Lopputulos II-tulos pistein 229p. Tunnetila koko kokeen ajan oli hyvä ja siitä olen äärettömän tyytyväinen. Nyt vain häntä ojossa kohti uusia haasteita, eli viikon päästä jatkuu

Eilen ja tänään olen jälleen touhunnut ja yrittänyt tasapainottaa onnensa kukkuloilla kekkuloivaa beeceetä keskittymään olennaiseen, eli tekemään opetetut asiat oikein. Selkeästi Saanan virheet johtuvat väärästä tunnetilasta ja ylimääräisestä säätämisestä, se ei kuuntele annettavia komentoja kun olisi jo mielummin menossa tekemään ”kyllä bordercollie tietää” -asenteella

Ohjattu on nyt sujunut eilen ja tänään hyvin (tähän väliin koputetaan puuta!!). Ruudussa olen tehnyt vain paikkaa, sekin alkaa jälleen hahmottumaan enemmän keskelle kuin oikeaan reunaan. Luoksetuloon olen tehnyt vain vauhtia jätetään ne stopit sitten kokeeseen Tunnarissa on pientä maistelua, mutta joka päivä on nyt otettu yksi toisto ja kapuloiden väistäminen on jäänyt. Seuraamisessa alkaa töppöset pysyä maantasalla eikä ravissakaan juuri enää hypi. Hidas käynti myös parantunut, ei hae enää niin voimakkaasti taakse. Kaukoissa olen pitänyt jälleen rimaa mahan alla ja nousut ovat nyt olleet enemmän taakse kuin eteenpäinvieviä, pysyy myös ekalla nousulla seisomassa ilman ennakoimista. Metallihyppynouto vauhdikas. Sit huomenna vielä jotain pientä kevyttä ilonpitoa ja räpylät olkapäitä myöten ristissä lauantain kehään… meni syteen tai saveen.

Viimeisen kokeen jälkeen on palauteltu ja yritetty saada kokeessa esiintyneet virheet pois.  Vähän alkaa olemaan sellainen tunne, että mitä enemmän treenaan, sitä enemmän sekaisin tuo pikku Pöde on  Enkä ole edes mitenkään kovin treenannut.

Istumista se ei osaa edelleenkään ja mun puolesta saa nyt olla, jos suorittaa Z:ssa maahanmenon ja seisomisen edes jokseenkin kunnialla niin hyvä. Ruudussa on tehty todella paljon vain paikkaa, satunnaisesti myös merkin kautta ruutuun. Se on ollut ihan ok. Ohjattu kusee tällä hetkellä eniten… ensin Saana ei osannut vasenta, meni aina keskimmäiselle. Sitten se ei osannut oikeaa, välillä yritti livistää ilman merkkiä ensin viedylle kapulalle ja nyt se lähtee, tai siis kuvittelee lähtevänsä ruutuun, eli ihan 90° kulmassa merkiltä johonkin suuntaan

Tunnarin Saana esitti Mikkelissä erittäin mallikkaasti, mennen reilusti suoraan kapuloille ilman väistämislenkkiä. Tänään se taas ensimmäisellä kierroksella väisteli kapuloita, maisteli, mutta toi oikean. Toisella meni suoraan, maisteli ja toi oikean.

Luoksetuloon tein vain vauhtia ja tulikin ihan näppärällä laukalla suoraan luokse. Mutta kyllä yleispakka on niin sekaisin, että jos oma pää pysyy kasassa ensi viikonlopun kokeen ajan niin hyvä

Muutama kuva toissapäivältä kun käväistiin Hyvinkäällä treenaamassa…

Ruutuun!

Pikku poset perään

Tänään kokeiltiin sitten mitä Hilma sanoo Mikan kanssa tottistelusta, josko vire pysyisi yhtään parempana. Hyvällä asenteella ainakin mentiin tämä päivä ja  jos näyttää siltä, että me joskus sinne jälkikokeeseen päästään, niin Mika varmaan tulee ohjaamaan Hilman tottisosuuden kokeessa. Mun kanssa Hilma paineistuu ihan liikaa…