Ei voi aamulla tietää mitä päivä tuo tullessaan. Koirat kävivät normaalisti aamutarpeillaan, tultiin sisälle, Hilma ei syönyt ruokiaan, oli kyllä muuten normaali. Jäi kotiin kun lähdettiin treenaan Goa ja Piki JKKlle, tultiin kotiin. Päästin Saanan ja Hilman ulos. Hilma ei saanut päätään ylös, kulki köyryssä koko koira, tärisi ja vinkui kun yritti koskea. Lähdin samoin tein asemalle ja Hilma ei enää siltä reissulta kotiin palannut. Normaalisti on jaksanut aina hössöttää lekurissakin, myös silloin kun on selkäjuttujen takia käyty. Tänään ei, se vain seisoi tai makasi korvat luimussa, koko rinta/lannerangan yhtymäkohta oli tulikuuma, koskettaessa vinkui.

Mun rakas tuppo, Hilmis-honey. Olo on tyhjä, niin tyhjä.. Voi luoja tätä, eihän näin pitänyt käydä, ei vielä. Meillä oli suunnitelmia, Hilmasta piti tulla vepevalio, meidän piti kisata vielä tänä vuonna. Hilmis rakas, kerro Toimille terveisiä, täällä on kova ikävä!

”Vielä tulee sekin päivä, kun lähdet lentämään. Saat vapaudessa laulaa ja illan tullen käydä lepäämään”

27.3.2008 – 14.7.2015

G-voimat jylläsivät jälleen tänä viikonloppuna, tällä kertaa Virroilla jonne suuntasimme puolen treeniporukan voimin vepekokeeseen! Tämä oli toinen viikonloppu peräkkäin Goalle ja kyllä jännitti riittääkö koulutustaso, kun koko otusta ei oikeasti kauheesti ole koskaan lajiin koulutettu. Goa on aina ollut vähän se ”kakkoskoira”.

Avoimen kaksi venettä Goa oli tällä kertaa paljon varmempi kuin viime viikolla. Sekunnin taisi miettiä mennäänkö tätä köyttä tarjoamaan veneessä olijoille, mutta minulle ei edes yrittänyt vaan suuntasi rantaan ja tolppien välistä. 25p.

Goa rantautuu

Vientiä jännitän yhä ja edelleen. Goa ei oikein ole kertaakaan kyseenalaistanut liikettä, vaan on aina järjetön hinku veneelle, niin nytkin. Luovutuksen jälkeen annoin sen hetken pörrätä veneellä kunnes kutsuin pois ja näppärästi yhdellä käskyllä tuli. Mentiin niin vauhdilla autolle palkattavaksi että oletin Goan pysähtyvän auton viereen mutta se puikkasi auton ja yhden peräkärryn välistä ja hihna kun ei irronnut meikäläisen kädestä niin rysäytin oman autoni keulaan. Onneksi ei sattunut mitään Viennistä kuitenkin täydet 25p.

Vie!

Kun ne kaksi ”jännintä” liikettä olivat ohi, piti sitten alkaa jännittämään keksiikö otus vielä jotain muuta merkittävää mitä ei ole treeneissä tullut vastaan. Oma veneessä virtaus rannassa oli jo niin voimakas, että vaikka Goa taisteli koko pienen kroppansa voimin, ajatui se kaksi metriä ohi tolpista. Pisteitä osasuorituksesta 23p.

Hukkuva on maleille ihan huippu liike! Niin Goallekin. Varmasti hyppäsi hakemaan, otti patukasta vähän väärin päin kiinni ja käsi tuli leuan alta. Ei antanut kuitenkaan häiritä itseään ja varmasti rantaan tolppien välistä, 25p.

Kokonaistuloksena siis 98p, ykköstulos ja luokkavoittoMyös apuohjaamani labbis Vilma saavutti luokkavoiton alokasluokassa pisteillä 98p. Onnea Johanna ja Vilmuur!

Saana ja Eka osallistuivat tänään Agirotuun kilpailevien maksijoukkueeseen.

Tuloksena joukkuekultaa! Onnea Essi, Tiina ja Iina sekä hurtat ratajärjestyksessä Kron, Eka, Saana ja Räppi!

Viikko sitten sain peruutuspaikan Kouvolan Verlaan Lansuyhdistyksen vepekokeeseen. Otin paikan vastaan kun olin käynyt pikaisesti kokeilemassa että missä mallissa vienti on. Lauantai-illasta asti jännitti niin että oli ihan paha olo! Hetkeen en ole moista taas kokenut, kun käytännössä tiesin että tulokseen on ihan realistiset mahdollisuudet kaiken onnistuessa. Niin aina

Kiva koepaikka, hyvä porukka. Goa oli aivan fiilareissa, hyvä kun karvoissaan pysyiEkana liikkeenä kaksi venettä. Goa ei ottanut häiriötä siitä että mentiin sähkömoottoriveneellä 50:n poijulle. Goa kohdisti hyvin, lähti mallikkaasti ja meinasi tuoda mulle veneen.. en katsonut koiraan joten totesi vissiin että parempi mennä rantaan, hieman meni aikaa pyörimiseen ja mutkan kautta rantaan, tolpista metri ohi järveltä katsoen vasemmalta puolelta. 24p.

Toisena liikkeenä vienti, voi tsiisus että mua jännitti. Goa oli hyvässä tilassa, nappasi dummyn mun kädestä niin että sain haavan käteen ja vei erittäin varmasti perille asti. Annoin sen hetken uiskennella veneen ympärillä että turhautui ja kutsuin pois. Tuli ekasta käskystä joten pisteet täydet 25p.

Kolmantena liikkeenä oma vene. Neito oli niin täpinöissään että hyvä kun sain sen pidettyä veneessä, meinasi tassu päästä lipeemään ennen kuin annoin käskyn, köysi tosin oli jo vedessä. Varmasti köysi suuhun ja hyvin rantaan. 25p.

Viimeisen liikkeen kohdalla jännitti niin että en tiennyt miten päin olisin ollut. Täydet mahkut siis ykköseen… Goa oli oma varma itsensä, ohitti maalitolpat tosin järveltä katsoen oikealta puolelta metrin päästä. 24p.

Yhteensä siis 98 pistettä, I-tulos ja sijoitus 2/5. Hävittiin voittajalle 4 sekuntia…eikä ihme sillä pyörimisellä. Viikon päästä jännätään sitten lisää…

Ykköstyttö Goa

Hilma järjesti tänään Kirkkonummen vepekokeessa jännitystä koko rahan edestä. Ensin aiheena oli että mihin neito päättää tänään rantautua, yleensä kun on tupannut kaikki viemään sinne mihin päivän eka päättyy.

Ensimmäinen liike siis avoimen kaksi venettä. Hilmis toi ne hienosti tolppien välistä saaden täydet 25 pistettä.

Toisena liikkeenä vienti, jossa sitten meitsi söhläsi jännitystäni, eli jäi ohjaus päälle joka tulkittiin lisäkäskyksi kun käytin vielä sallitut kolme suullista (vie, irti, täällä). Kiltisti Hilmis vei ja tuli vielä tolppien välistä takaisin, 24 pistettä.

Vie!

Käsi oli jo palautunut alas, mutta tuomari tulkitsi sen tuplakäskyksi

Hieno luovutus, odotti lupaa eikä tiputellut esinettä veneen viereen mitä joskus treeneissä on meinannut käydä.

Takasin tolppien välistä

Kolmantena liikkeenä oli sitten oma vene. Maanantaina käytiin ottamassa treeniä kyseisessä rannassa ja Hilma oli ihan superhyvä siinä. Tänään sitten mentiin pöpelikköön suoraan ja kovaa -9 metriä, 16 pistettä.

Köysi on heitetty. Ihan toiseen suuntaan kuin mihin lopulta päädyttiin…

Siellä mennään metsään että hurisee…

Neljänen liikkeen, hukkuvan alkaessa, olin jo lyönyt henkisesti pyyhkeen kehään. Tästä liikkestä oli pakko tulla täydet pisteet jotta se tavoiteltu ykköstulos kokeesta tulisi. Pakko sanoa että en uskonut siihen että Hilma olisi homman klaarannut, sen tiesin että ura loppuisi myös tähän jos taas mentäisiin monta metriä ohi tolpista. Tässä tapauksessa tosin olisi riittänyt se yksikin sentin ohitus joka lasketaan alkavaksi metriksi. Lähetin koiran matkaan, enkä uskaltanut katsoa perään. Loppuvaiheessa tuomari kuiskasi hiljaa veneessä, ”menee se tolppien välistä”. Siinä vaiheessa katsoin ja sinnehän tuo meni! Jumankauta Hilma sä teit sen! Me saatiin se YKKÖNEN!!! Sen jälkeen oli Virtalan akka taas järvessä

Ei uskalla katsoa…

Kyllä Hilma hoitaa!

Tuli uintireissu!

Hilma vepe AVO1 pistein 90/100p. Siirto voittajaluokkaan!

Hilma saa nyt hetken huilia, parin viikon päästä jännitetään Goan kanssa jälleen avoimessa luokassa. Hilman kanssa koetetaan startata vielä tänä vuonna voittajassa jos vain paikka jostain irtoaa ja koira vaikuttaa siltä että voisi tulosta olettaa tulevan… Kiitos tämän päivän kuvista Raija Theocharous ja Tarja Ivakko Lisää kuvia hipsun galleriassa.

Elina ja Kipi (Toimiva Metku) tokoilivat kolmannen AVO1 tuloksen Ralf Björklundin tuomaroimana pistein 188,5p + KP, sijoitus 1/4. Onnea tytöt!

Se oli ensimmäinen kerta kun meikäläisen koira osallistui arvokilpailuhin. Saanalla oli siis kilpailuoikeus tämän vuoden agiliyn SM kisoihin Ouluun jonne se matkasi Essin kera jo perjantaina päivällä. Illalla otettiin tuntumaa kisaamiseen ja tuloksena oli pari hyllyä. Lauantai välipäivä ja sunnuntaina hyppyrata josta myös hyllytys, eli ei mahdollisuuksia finaaliradalle. Hienoa kuitenkin oli saada koira mukaan kisoihin ja toivotaan että ensi vuonna mun dreamteam on jälleen mukanaKiitos Essi työstä mitä Saanan kanssa teet!

kuvat Sini Grönberg

Viikko edellisestä skabasta ja käytiin kun kerta paikka saatiin niin yrittämässä sitä viimeistä ja puuttuvaa ykköstulosta avoimesta luokasta. Hilman floppaaminen perjantain treeneissä painoi vähän mielessä, mutta silti yrittämään. Vähän jälkeen aamu kuuden nokka kohti Paraisten koetta, vettä satoi koko matkan, lähes koko päivän ja vielä koko kotimatkan.

Ensimmäisenä liikkeenä kaksi venettä, Hilma hyppäsi hienosti, otti köyden varmasti ja kroolasi 6 metriä ohi maalitolppien vasemmalta puolelta. Tässä vaiheessa tiesin, että tänään ei tule ykköstulosta. Koska jokainen vienti tulee menemään sinne kaislikkoon… -6 pistettä.

Seuraavana liikkeenä vienti, jota on treeneissä hinkattu, hinkattu, hinkattu. Kolmas kerta meille avo-kokeessa, kolmas kerta vientiesineenä lepuuttaja. Tuuria vai sattumaa? Hilma vei kerralla ja perille asti. Oon niin ylpeä. Ainut avo-koira joka vei ja sai täydet 25 pistettä.

Oma vene oli perjantaina se vaikein, tänään koetin vähän pelata sillä että lähetän Hilman oikealta puolelta. Lähtihän se hyvin ja ui jo kolmenkympin kohdalla merkin vasemmalta puolelta, tällä kertaa 9 metriä ohi tolpista.

Hukkuvassa Hilma ohitti tolpat sitten – 5 metriä tolpista.

Tänään ei ollut täysin meidän päivä. Onnellinen olen viennistä. Muuten Hilma lähtee nyt hierottavaksi josko se selittäisi tuota vasemmalle vääntämistä? Joku outo juttu siinä on koska on nyt tullut 1,5 vkoa sitten mukaan treeneihin. Viime viikonloppuna se ei vaikuttanut meidän koesuoritukseen, nyt vaikutti. Loppusijoituksena 80/100p. AVO2, sijoitus 1.

Kyllä teki tänään Hilma sellaisen urotyön että siihen ei moni pysty! Jäätävä suoritus extreme-kelissä, tuuli mereltä reilut 15m/s. Aallot olivat sellaiset, että Hilmaa ei edes aallonpohjalta välillä näkynyt. Niin vain taisteli Hilma itselleen toisen ykköstuloksen avoimesta luokasta! Päivän parhaat pisteet ja avo-luokan voitto 98/100pistettä! Tuomarikin sanoi, että tää on toiseksi pahin keli mitä on ollut tuomaroimassa. Avoimen kaksi venettä, vienti lepuuttajalla ja hukkuva täydet 25p. Oma veneessä Hilmalla ei ollut mitään mahdollisuuksia aaltoja vastaan ja vene koirieen ajautui 2 metriä ohi vasemman puoleisesta tolpasta, 23p. Kaikkensa Hilma yritti

Hukkuvan pelastamiseen valmistautumassa

Hilma tuo hukkuvaa rantaan

Tulos tuli! Jos joku olisi aamulla sanonut että iltapäivällä lähdet ykköstuloksen kanssa kotiin, niin en olisi uskonut!