Uuh, tavoite saavutettu tokon osalta tälle vuodelle. Kun uudet säännöt tulivat niin ajattelin että hemmetti pitää nopsasti tehdä Goalla se avo pois että on sit joskus lupa jatkaa suoraan voittajasta. En ole saanut kaukoja vielä toimimaan, enkä tiedä jaksanko edes nyt alkaa stressaamaan niistä. Mietintämyssy ollut syvällä päässä sitten lauantain ja siihen tulokseen tulin, että ei ne uudet avo-säännöt nyt niin mahdottomat ole. Jatketaan niillä sitten kun jatketaan ja pistetään toko nyt tältä osin jäihin. Seuraamisen kanssa on ISO duuni tehtävänä että saan sen edes sinnepäin siihen kuosiin mitä sen haluan olevan – eteen ja ylös

Kaiken kukkuraksi ottaa päähän että täällä päin mun suosikkituomarit lopettavat tuomaroinnit sääntömuutoksiin Kenelle meen tuollaisen piipparin kanssa, mut lennätetään ulos ennen kuin ehdin ekaa askelta ottamaan. Ja tarkemmin luettuna ne hemmetin EVL-säännöt ovat kyllä muuttumassa ihan ihme suuntaan. Merkin poistuminen ruutuliikkeestä, että ei saa näyttää suuntaa.. aargh Ketä ne palvelee?

Tähän tilanteenseen sopiva Elan uusi biisi, sanat puhuttelee

Mul ei ollu mitää muut ku mahdollisuus
ja tieto siitä että mitä tahdon voin saavuttaa.
Koval duunilla asiat vaan onnistuu.
Kokeillaan ja sit taas noustaan jos kaadutaan.
Hanskat ei tipahda, periks ei anneta.
Ne sanoo et pysty, et voi, ei kannata.
Mun korvissa se kaikki kuulostaa haasteelt.
Ne saa luun kurkkuun saa ku tulosta taas teen.
Jatkan, jaksan vaikka väkisin.
Jos se ois helppoo, kaikki tekis nii.
Mus on voima, jota ei voi vaimentaa.
Pusken täysii aina vaa.
Mun ei täydy vaan mä saan.

Katse eteen ja suupielet ylöspäin!
Teen vastoinkäymisistä voimaa.
Katse eteen ja suupielet ylöspäin!
Antaa tulla! Kestän kyllä, periks en tuu antamaan.