Kennelnimen takaa löytyy koiriin hurahtanut ikuinen kesänlapsi. Koirat ovat lähes aina kuuluneet elämääni. Olen saanut kennelnimen syksyllä 2006 ja ensimmäinen Toimiva pentue näki päivänvalon 2011 kun Saanan sijoituspentue siirtyi omalle kennelnimelleni. Aktiivista koiramaista elämää olen harrastanut vuodesta 2001.

Pidän koirasta, jolla on hyvä koulutettavuus ja joka työskentelee mielellään ohjaajan kanssa; tulokset eivät periydy, mutta ne antavat kuvaa siitä, minkälainen pennusta saattaa tulla. Hyvä ruokahalu auttaa koulutuksessa pitkälle ja sosiaalisuus tekee elämästä paljon, paljon helpompaa!

Olen aina ollut intohimoinen treenaaja. Olen saanut tuloksia itsekouluttamilleni koirille tokossa, rallytokossa, agilityssa, vepessä, käyttäytymiskokeessa, suojelussa ja metsäjäljellä. Näiden lisäksi olen kokeillut treeniä niin mondiorigissa, haussa kuin paimennuksessakin. Uutena lajina missä ei vielä voi virallisesti kisata on hoopers. Toivon että olemme viivalla kun kisamahdollisuus 2025 alkaa!

Nykypäivänä treenaaminen ja kisaaminen on jo huomattavasti maltillisempaa. Enää ei hurahda koko iltaa treeneissä ja kaahoteta nilkka suorana treeneistä toiseen. Myöskin kallistunut polttoaine on ajanut treenaamisen enemmän kotinurkille ja lajit ovat valikoituneet sen mukaan. Päälajeinani nykyään ovat toko, rally, hoopers ja koirapyöräily. Agilityssa tykkään kouluttaa esteet ja pieniä pätkiä rataa, mutta kisaaminen omalta osaltani on jäänyt. Koiriani on agilityssa viime vuosina ohjanneet lainakuskit. Lämmin kiitos siitä Essi ja Miia

”Siviilissä” ja suurimman osan elämästään koirat ovat normaaleja perhekoiria ja siksi on tärkeää, että ne osaavat rauhoittua kun mitään ei tapahdu. Toki ne osallistuvat kaikkeen toimintaan kotona ja pitävät huolen siitä, että vapaa-ajan ongelmia ei ole.

Yksin tätä hommaa ei tehdä. Onneksi olen saanut treenata huipputyyppien kanssa. Kiitos jo tähän mennessä meitä matkan varrella koutsanneille, ”eteenpäin!” sanoi mummo lumessa 

Suvi