Nooran kanssa tänään kimppatreenit JAUlla. Mielettömän kiva setti ja kaikki, jopa Aina pääsivät treenaamaan ihan niin paljon kuin oli tarpeen. Goalle suunnittelin tänään vähän pidemmän kuvion, kotona ei ihan riitä esteet eikä tosin ainakaan tällä hetkellä edes paikka moiseen. Lisäksi halusin sille pitkäkestoista keskittymistä. Tekeehän se perus aksaradallakin aina sen muutaman esteen ok, joten nyt tehtiin sitten vähän enemmän vielä ja ok. G oli treenissä hyvä! Videolla yhdistetty pari kierrosta.

Saana kävi tekemässä samaa settiä. Ihan pikkasen toivoisi sitä keskittymistä bordercolliellekin tähän hommaan… Hyvä ja tarpeellinen treeni kuitenkin.

Aina kävi tekemässä ekalla kierroksella tottista ja kun meno oli ihan yhtä vauhdikasta kuin se viime aikoina on ollut niin leikin tokalla kierroksella patukalla. Aina oli ihan liekeissä!

Seuraamista

Taistelua asenteella

Että meillä on kivaa!

Lyyli lentää

Lyyli kauniisti sivulla

Ensimmäisiä aksahyppyjä

Koetin leikittää Lyyliä, mutta sehän meni ihan pusutteluksi…

Illalla vietiin vielä auto huoltoon ja tultiin fillarilla Goan ja Eemin kans kotiin Meillä on fyssarin ohjeena ravilenkit pyörällä. Vetää ei saa, eikä laukata. Siksi Goa pannan kanssa, että pystyin paremmin hallitsemaan sen vauhtia ja nyppäämään sen takas raville jos meinasi vaihtaa laukalle. Tänään mentiin hissunkissun enkä uskaltanut vaatia kovin kovaa vauhtia ettei vaan vahingossakaan olisi tullut tilannetta että kaadutaan. Goa ei ollut edes hengästynyt tuosta muutaman kilsan matkasta. On se reippaassa kunnossa reilu kolme kuukautta synnytyksestä!

Nyt ollaan sitten meilläkin kinttu paketissa. No, liian hyvin tämä nyt meinasikin mennä. Onneksi sentäs vaan 7-10 päivää ja pitäs taas olla pelikunnossa. Aina juoksi eilen ulkona illalla ja kynsi vääntyi niin että se piti poistaa. Onneksi varvas säästyi. Nyt sitten jännitetään että kasvaako kyseiseen varpaaseen enää koskaan uutta kynttä.

Ainan varvas

Aina odotteli kiltisti hoitopöydällä. Tässä vaiheessa ei vielä oltu annettu edes rauhoittavaa

Potilas hieman pöllyssä vielä

Äitikoira jatkoi tänään pompputreeniä. No okei, ehkä toi palkka olis voinut olla vähän kauempana…

Eilen illalla tuli taas uitua aika syvissä vesissä hetken miettiessäni tuota Goan rimaongelmaa. Sitten tsemppibiisistä voimaa ja varaus tälle aamulle ja projekti ”Goalle hyppytekniikkaa” alkoi.

mul ei ollu mitään muut ku mahdollisuus, koval duunil asiat vaan onnistuu
jos ois helppoo, kaikki tekis niin
antaa tulla, kestän kyllä, periks en tuu antamaan

Vieläkö tarttee rivejä

Eilisillan kaivoin netistä videoita ja ohjeita.. näillä nyt eteenpäin!

Hiki tuli tänään koiralle, ohjaaja pääsi helpommalla ;)

Goa joutui kyllä päänuppi tänään koville, mieli mennä kovaa ja painaa miljoonaa on niin iskostunut korvien väliin, että kun tänään pitikin keskittyä ja mennä väli kerrallaan niin kyllä sitä muutaman kerran tavailtiin. Lopulta onnistui! Alkaneella kaavalla jatketaan seuraavan kerran torstaina. Prkle, kyl siitä vielä peli tulee! Pakko kyllä vielä sanoa että en ihan hetkeen ole nähnyt tuota koiraa noin keskittyneenä, hiljaa ja rauhallisesti työskennellen

Ainan kanssa tehtiin sitten vain tottista, sivulletuloharjoituksia lähinnä. Yhden askeeleen seuraamista ilman ilmuuttamista. Pikku-Aina teki niin hienosti töitä vaikka halli oli täynnä meteliä. En kyllä teidä mitä kengurun ruokaa se on vetänyt kun meinasi olla ihan mahdotonta pomppimista. Näkee kyllä selvästi kun on ollut huonoa nappulaa mukana jotka ovat lennelleet pitkin poikin kädestä, Aina tarkisti jokaisen pienenkin kiven mikä lattialta löytyi… tarkkana tämän kanssa nyt!

Korjaussarjaa eiliselle ja eilisellä kisakuviolla. Rimoja lenteli korkeuksilla 45-65cm, joka kerta peli seis, koira maahan ja sanomista asiasta. Kun keskittyy, hyppää hyvin ja ilmavasti, ihan nuo 65 hypyt. On aika kädetön olo noiden rimojen kanssa. Viime vuosi tehtiin tunnetilan kanssa töitä että saatiin pahin kaahaaminen pois, nyt on ohjattavissa mutta ei keskity hyppäämään.

Kaikesta huolimatta loppulenkillä onnellinen koira

Ainan kanssa tehtiin tottista, seuraamista ja maahanmenoa. Jotenkin se tökki tänään molemmilla joten leikittiin sitten tyynyllä lopuksi. Irroitusharjoituksia ja Aina oli kyllä ihan pätevä 

Aina ja tyyny

Saanan meno oli aamulla taas IHAN KAMALAN NÄKÖISTÄ. Vertyi kuitenkin lenkillä ja treenissä hyppäsi kovaa ja vauhdikkaasti.

Välineurheilua :D

Lisäksi olen aika innoissani! Olen ehkä löytänyt Goalle sulhon talven 2017-2018 pentueeseen! Vaikka aikaa on vielä, niin meinaa jo epätoivo iskeä koska en halua käytää mitään parivuotiasta koiraa.. mielummin pikkuisen vanhempi. Uroksesta ei muuta lisätietoa vielä mutta on se vaan pirun komea! Katsotaan mitä siellä korvien välissä on kun pääsen sitä toivottavasti jo ensi kuussa tapaamaan!

Kun kaikki tuntuu menevän niin hienosti, niin sitten tietty käy jotain. Juuri kun on selvitty säikähdyksellä Lyylin päävammasta, niin Kyyti meni ja teloi itsensä eilen vapaana juostessa omalla pihalla. Röntgenkuvissa todettiin sääriluun murtuma. Murtumalinja siisti, ei irtopaloja. Luun päät vastakkain. Pohjeluu ok. Ei vielä leikkausta. Viikon päästä kontrollikäynti miten on lähtenyt luutumaan ja koppihoitoa kuukauden päivät. Että kaikkea pitää sattua

Maailman seitsemäs ihme tuntuu olevan saada malinois kasvatettua ehjänä aikuiseksi….

Moon ennenki sanonu että olis parempi pysyä siellä katsomon puolella mut minkäs teet kun veri vetää Goutsin kanssa tänään ensimmäistä kertaa sitten vuoteen aksakisoissa päätavoitteena hyvä fiilis ja se että kippo pysyy kasassa molemmilla. Ja pysyihän se. Suunta on oikea mutta paaaljon on vielä työtä tehtävänä. Ja nyt ainakin tiedän että mitä taas treenata! Kepeille lähetyksiä, RIMOJEN pysymistä ylhäällä ja ohjaajan pysymistä jalkeilla Vaikka tuommoisen hienon uuden liikkeen kuin fourtouch teinkin! G jäi kattomaan että mihin se kuski jäi.. Jatkamme harjoituksia ja uusia kisoja silmäillään kans. Mahdollisesti omalla hallilla huhtikuun alussa jos ei oo juoksut alkaneet.

Kiitos Noora ja Essi tämän päivän seurasta, ootte parhaita

Miun mussukkain

Tiina ja Eka (Toimiva Mali) nollavoittoon Oulussa Allan Mattssonin radalla. Onnea!

Tai no oikeasti kolmetoista mutta pidetään vaan nää oikeasti varatut vuorot tässä laskussa Tarkoitus oli siis tehdä Goalla kunnon ratatreeni. Ollaan viikonloppuna menossa nolaamaan itsemme aksakisoihin joten koetin katsella kyseisen tuomarin rataprofiileja niin sieltä sain sitten treeniin idean. Goa oli ihan hyvä. Meillä oli molemmilla hyvä zen hommiin joten tätä lähdetään hakemaan sitten kisoihin. Tuloksella ole mitään väliä kun vain tunnetila olisi oikea. Molemmilla. Alkuun taas vähän tottista, jossa G ok tilassa siinäkin

Muut eivät treenanneet tänäänkään. Ei huvittanut. Ja kun ei huvita, on parempi olla tekemättä. Mä haluun treeniseuraa! Tää yksin tekeminen on ihan syvältä 

Pena lähti tänään takaisin omaan kotiin. Hyvä tutustumismatka oli meillä kakaran kanssa. Pena on hirmu reipas ja rohkea pentu. Se menee katsomaan vaikka vähän hirvittäis.. Tykkään kyllä kovasti ja uskon että siitä tulee hyvä sotakoira

Nyt kuitenkin palasi pirttiin rauha. Viime syksynä alkanut härdelli alkaa hissukseen rauhoittua. Pakko sanoa että mä oon aika poikki, vaikka tää kaikki niin ihanaa on ollutkin. Nyt haluan kuitenkin keskittyä VAIN omien koirien treenaamiseen. Toki kasvattien kuulumiset ovat aina tervetulleita ja tärkeitä.

Ansku ja Pensku

Ihana halli siinä mielessä, että jos kalenterissa on vapaata, niin halliin saa mennä. Niinpä tänään nollattiin ohjaajan päätä Goan kanssa ja paremmin tuo meni kuin eilinen. Yksi rima tuli koko treenissä alas ja se nyt suotakoot. G oli  Muut eivät treenanneet tänään.

Kyllä tänään mentiin taas niin pohjamutien kautta, että itku ei ollut kaukana loppulenkillä. Goalla ei pysyneet rimat ylhäällä, sillä on nyt joku hemmeti kaahotusvaihe taas ja tunnetila ei pätkääkään kohdallaan. Silloin kun se ei keskity niin jälki on tämmöistä. Tottiksessa oli ok, kaukoissa epävarma mutta uskon että nopeutuu vaihdokset varmistumisen myötä. Pääasia kuitenkin että tekee ja yrittää

Aina kävi välissä tekemässä vain tottista, hallissa oli tänään vähän turhan paljon kiinnostaavaa häiriötekijää ja vaikka namina oli lihapullaa niin piti aina välillä muistaa sanoa pöhpöh seinustalla oleville ihmisille. Emännän nakit oli verillä kaikesta huolimatta.

Saanan kans tehtiin rata vain pari kertaa, ekalla unohdin ottaa sen mukaan toisen putken jälkeen ja tokalla oli sitten jo ok.. LIsäksi vähän tottista; jäävät, nouto, seuraamista, luoksetuloa. Saana oli ihanan innokas!