Yksi unelma toteen, koirat kuvattavaksi merenrannalle kunnon biitsille! Sää oli otollinen ja muksu saatiin hoitoon joten ei kun talla pohjaan ja reissuun… Valo oli aivan loistava, paistoi kevyesti pilviverhon läpi ja tasasi varjot lähes olemattomiin, kuitenkin sai laukoa kunnon asetuksilla ja hienoja kuvia tulikin! Kuvat nähtävissä galleriassa

Koko kööri oli mukana! Hilma, Saana, Piki, Goa & Nysse

Lauantaina tuli myös tietoa että Johanna ja Maija ovat jälleen tahkonneet nollaradan! Onnittelut

Eilen aloiteltiin HauHaun riveissä vepetreenit. Kaksi vuotta etsin paikkaa treeneihin ja vihdoin päästiin asiassa eteenpäin. Hyvä treeniranta melkein kotinurkilla Järvenpäässä. Me happy! Kausi käynnistyi aivan järkky kelissä! Tuuli oli aivan mahdotonta ja vettä satoi ripsottaen (luojan kiitos ei taivaan taydeltä!). Mun pikku veneellä ei siinä aallokossa tehnyt mitään, mutta onneks HauHaun oma vene toimi laitureiden välissä edes jotenkin ja saatiin pikku treenit aikaiseksi. Tämä keli kyllä muistetaan ja oikein pahemmaksi ei voi mennä.

Hilmiksellä otin omaa venettä ja vientiä. Oma veneessä se haluaa hypätä ja ottaa kiinni köydestä aivan kiinnityskohdasta, tämä nyt ei ole kovin fiksua ja ensimmäisen kerran Hilma ui veneen alla ja meinasi vääntää niskansa rannassa… luoja sitä ötökkää. Toisella kerralla oli parempi, tosin tuli merkkipaaluista ohi. Vienti ei meinannut alkuun onnistua, mutta hetken virittelyn jälkeen vienti meni perille parikin kertaa. Kyl se siitä.

Kotona treenattiin tänään omatoimisia puruja meikä ohjaamassa Goaa. Voi vattu miten voi olla niin kovapäinen eläin. Se sai aikanaan sikaila mun kanssa liikaa eikä nyt ota enää tosissaan, tai jotain. Ei vaan riitä meikän auktoriteetti Ja jos se ei riitä kotipihassa, miten se voi riittää maalimiehen edessä…

Pikin kanssa pientä aksareeniä ja muistutusta että käsiin ei purra! Ja heti kun pysyi muistissa että käsiä ei purra namin toivossa niin homma sujui ihan ok.

Sarin ja Katjan kanssa treenaamassa JKKlla tänään. Goan tottis ei taaskaan tuntunut kovin hyvältä. Katsekontakti oli enemmän oikeassa olkapäässä kuin silmissä. Mä en kestä, mitä sen kanssa tehdä?! Se tuntuu ihan hirveältä, mutta kun kuvia katsoin niin ei nyt sitten ollutkaan niin paha

Piilonkierroissa otettiin nyt askelta eteenpäin. Muistin vihdoin laittaa jälleen ne aidat paluupuolelle joka estää liian laajan kierron. Kerran mokoma yritti livistää kutoselle, mutta karjasu ”EIII!” auttoi. Muuten kierrettiin piiloja lähinnä liian laajojen kierrosten takia. Mutta tyytyväinen olen asenteeseen. Joutui ajattelemaan ja viimeisellä otolla katsoi kutoselle mutta juoksi neloselle. Kyl se sieltä ajatuksiin menee

Saana touhusi pitkästä aikaa vähän tottiksia, pikkumusta oli kyllä tosi täpinöissään. Musta tuntuu että nää tottikset alkaa sen osalta olemaan lähinnä mielenvirkistystä, tokon uudet säännöt ei vieläkään oo lyönyt mun ajatuksiin läpi EVL:n osalta, eli se laji tuskin tulee jatkumaan… jälkikokeiden koepaikat ovat kiven alla ja muuta nyt en sitten keksi missä tottiksia tarvittais

Hilmis kävi tekemässä vähän tottista. Koskahan viimeksi?! Siitä meinaan on aikaa. Hilmis oli oma pöllö itsensä. Huomenna alkaa vepe ja oon enemmän kuin innoissani että päästään taas Hilman kanssa uimaan! Tai toivottavasti vaan Hilma ui, mä uin sitten kun kelit on vähän lämpösempiä

Pikin kanssa tein vähän namitottista ja huvin vuoksi kokeilin mitä neito tekee kun nakkaa kapulan matkaan, sehän ampui perään ja kantoi kapulaa niin ylpeänä ympäriinsä

Nysse oli myös pitkästä aikaa mukana. Heittelin sille vaan frisbiitä, tylsä koira kun ei hyppää vastaan

Itseä niskasta kiinni ja Goan kanssa tottista videokameran edessä, katsotaan siis totuutta silmiin että miltä se näyttikään… Ja joo, onhan siinä paljon kivoja pätkiä

Illalla päästiin taas jäljelle Katjan avustuksella ja tarttee kyllä sanoa, että taisi olla Goan elämän vaikein jälki. Lähes kuiva multapelto, n 400 askelta, 4 kulmaa, 3 esinettä, ensimmäinen suora n 130 askelta viistosti yli kyntöurista, kova tuuli ja kaiken kukkuraksi meinattiin vielä jäädä traktorin alle… alkoi ohjastajalla sormet räpeltään hihnaa loppusuoralla kun tuli himppasen kiire Oli vähän sellainen tasontarkistusjälki. Paljon on tehtävää mutta suunta on oikea

Lopuksi vielä juoksutettiin Simunaa..

Tänään jälleen HauHaun agipäivässä Rimalla… Ollut vähän hiljaista treenirintamalla, osittain ahdistaa tuo sama minkä lt-tuomarit totesivat, kohtuullisen kova koira ja erittäin vilkas luonne ei oo paras mahdollinen yhdistelmä. Maanantaina tuli totaalinen olo että kentälle en tuon kanssa puruissa nyt mene, niinpä Mika kävi ohjastamassa yhden treenin.. ja tähän perään ehkä toisen ja kolmannenkin. Pakko se on myöntää että vaikka aina olen halunnut kovan koiran, saisi se kuitenkin olla edes jossain määrin ohjaajapehmeä

No, back in agilitybisnes… treeneissä tänään siis koetin kasata itseni että saisin pysymään Goan edes vähän paketissa. Yksi rima tuli alas ja sekin mun virheestä mutta koiraan olen enemmän kuin TYYTYVÄINENSe diili me koutsin kans nyt tehtiin, että tää kausi menee tunnetilatreeneihin, sit mammaloman jälkeen katsotaan virallisia startteja. Tukka pitää saada pysymään alhaalla nyt enemmän kuin parin esteen ajan.

Piki pieni pikkarainen oli kyllä taas oikein extra (e)peli On se vaan

Essi tuli mukaan ohjastamaan Saanaa, reippaasti pikkumusta jälleen suoritui annetuista tehtävistä

Järkkäsin Hausjärven Haukkujen nimissä luonnetestin, että saan varmasti Goalle paikan testiin. Tänään sitten käytiin vetämässä ”Lintsi” läpi, Goa oli oma hömelö itsensä ja ansaitsi testistä pelkkää plussaa

Toimintakyky +1a – Kohtuullinen
Terävyys +3 – Kohtuullinen ilman jäljelle jäävää hyökkäyshalua
Puolustushalu +3 – Kohtuullinen, hillitty
Taisteluhalu +3 – Suuri
Hermorakenne +1a – Hieman rauhaton
Temperamentti +1 – Erittäin vilkas
Kovuus +3 – Kohtuullisen kova
Luoksepäästävyys +3 – Hyväntahtoinen, luoksepäästävä, avoin
+++ Laukausvarma

yhteensä +170p
Tuomareina Mikael Laine & Johanna Cederlöf

Loppukommenttina, siinä on koira joka ei ole kovuuden ja vilkkaan luonteen takia helpoin kouluttaa, mutta onnistuessa saa siitä kivan pelin!

Kuvia galleriassa

Saana ja Essi kisasivat tänään pikku tauon jälkeen Lohjalla Pertti Siimeksen radoilla. Ensimmäiseltä nolla sijoittuen 5/46. Harrrmittavan lähelle jäi ensimmäinen agiserti, mutta kyllä se sieltä vielä tulee! Toisilta radoilta hyl ja 10rv. Hyvää ja vauhdikasta menoa oli niissäkin

Dream team Essi & Saana :)

Skidi (Toimiva Mysteeri) ja Anni korkkasivat Virossa tokon erikoisvoittajaluokan saavuttaen kakkostuloksen ruudun mentyä nollille. Onnea tuloksesta ja tsemii tuleviin koitoksiin

Tiina ja Eka (Toimiva Mali) kaahasivat Torniossa nollavoittoon saavuttaen ensimmäisen sertinsä agilityn kolmosluokasta! Onnea taitavat ja ennen kaikkea toimivat!!!

Kuva viime kesältä, kuvaajana Sari Eskelinen