Oltiin koko kööri niin poikki perjantaista, että lauantaina treenattiin vaan puruloiset JKKlla iltapäivällä.
Goa on mennyt taas eteenpäin niin että meikä ei meinaa perässä pysyä. Omaa ohjaamista pitää selkeästi rauhoittaa jotta saadaan homma toimimaan. Ja pieni askel koiraurheilulle mutta suuri meille, Goa haukkui maalimiestä eilen piilolla On se vaan soiva peli!
Pika pieni pippuri oli kolmansissa puruissa ja kyllä vaan asenne on neidillä kohdillaan
Sunnuntai alkoi pyöräilyllä Nyssen kanssa. Me oltiin ihan rapapettereitä fillaroinnin jälkeen
Jatkona aksaa Goan kanssa…

Hyppyjä on pikku hiljaa nostettu maksikorkeuteen. Jokaisesta tiputtamista pysähtyy hommat. Vähän tossa sais lisää olla maavaraa. Vai pitäiskö sanoa mahavaraa ;)
Sitten Saanan kanssa mettään, 30 minuuttia vanha noin 800 metrin jälki kuudella kepillä. Viettikestävyys oli hyvä jäljen loppuun asti, mutta vain 4/6 keppiä löytyi. Ensimmäset neljä. Treeniä, treeniä, treeniä! Kyl se siitä vielä iloksi muuttuu. Jana ei ollut mikään super mutta löysi kuitenkin jäljen.
Illalla vielä tottis Goalle ja pureskelut Goalle ja Piksulle ITUn kentällä. Goaa läheteltiin piilolle sekä otettiin paon torjunnan alkeita. Ei vaan meinaa mennä maahan ja sit ku menee maahan niin ei meinaa pysyä ja sit ku pysyy niin ei meinaa lähteä perään
Pikan treeni oli kanssa onnistunut ja se jäi nyt kasvamaan kuukaudeksi. Kasvaiskohan se vähän kokoakin
Siihen se toimivuus sitten loppuikin. Auto sanoi yhteistyösopimuksen irti ja kentältä lähdettiin hinurin kyydissä. Että mua taas ihan vaan vähän ottaa päähän. Onneksi on ihania ihmisiä olemassa ja saatiin koko lauma; Mika, Eemeli ja kaikki viisi koiraa Lindan kyydillä kotiin. Iso kiitos!