Perinteinen vuoden paketoiminen ja itsetutkiskelun paikka jälleen…
Vuosi 2012 ei todellakaan mennyt niin kuin etukäteen suunnittelin
Otetaanpa asiat koira kerrallaan…

Toimi;

Toimi oli alkuvuodesta hyvässä kunnossa tilanteeseen nähden, enkä todellakaan arvannut että loppu kaikelle olisi tullut edes tämän vuoden aikana. Keväällä kuitenkin alkoi jo näkyä viitteitä, että jos kesä vielä mennään niin hyvä, haave jälkikokeesta sai jäädä. Jokainen päivä loppukesästä mentiin jo jatkoajalla Toimin takapään osalta. Lopetusta edeltäneellä viikolla Hilma juoksi lenkillä täysiä törmäten Toimiin ja molemmat lensivät kaaressa eri suuntiin. Silloin katsoin hetken että nouseeko tuosta kumpikaan enää omin jaloin, mutta mitään ei kummassakaan näkynyt vaan lenkki jatkui täysin normaalina. Muutama päivä meni ennen kuin Toimissa näkyi, että taisi siinä kolarissa kuitenkin käydä pahemmin. Ja vaikka Toimi Rimadylin suurkuluttajana kipulääkettä oli tömäristä asti syönytkin, petti takapään toiminta. Istuminen ei onnistunut, Toimi ei seissyt vaan joko käveli tai makasi. Makuulta ylösrämpiminen kesti tolkuttoman kauan. Oli raskaiden päätösten aika.

Hilma;

Kaikki suunnitelmat Hilman nostamiseen agiltyn kolmosiin, ipon treenaaminen ja ties mitkä kokivat täydellisen romahtamisen helmikuussa kun Hilmalta löytyi spondyloosi selästä. Kyseessä ei siis ollut mikään hormonaalinen vaiva, niin kuin etukäteen ajattelin. Kipujen suuruuden vuoksi olin jo valmis antamaan periksi ja pistämään Hilma nukkumaan, mutta eläinlääkäri valoi uskoa että kokeillaan nyt vielä. Hilma söi keväällä muutaman kuukauden verran tulehdus- ja hermokipulääkkeitä ja lääkityksen loputtua huomasin Hilman käyttäytymisessä suuren muutoksen. Hilma alkoi jälleen olla oma energinen ja ihana itsensä. Hyvästä olostaan huolimatta Hilma paineistui mun kanssa tottiksessa, varmasti se yhdisti kipua siihen mitä olin siltä vaatinut koko edellisvuoden tietämättä mikä neitiä vaivaa… TK2 saatiin kuin ihmeen kaupalla tehtyä kun annoin Hilman sikailla koko kokeen ajan. PK-tottiksessa ei vire sitten pysynyt yhtään ja kun suunnitelmat tokon suhteen oli haudattu lopullisesti, siirtyi Mika loppukesästä Hilmanaattorin ohjaksiin tottiksen osalta. Itse treenailin jälkeä ja esineruutua ja siinä Hilma toimi hyvin mun kanssa. Kävimme kuitenkin säännöllisesti humputtelemassa pk-kentällä ja kerran sitten uskaltatuduin kokeilemaan miltä tottis vaikuttaa minun kanssa. Olin positiivisesti yllättynyt kuinka Hilma yllätten pystyikin mun kanssa ihan kohtuulliseen suorittamiseen, joten ehkä tässä vielä on toivoa…?

Jos mitään konkreettista muutosta ei koiran tilassa tapahdu, tavoitteena olisi 2013 saada ennen juhannusta koekäynti ipossa aikaiseksi, eli koulari IP1. Treenit on suunniteltu aloitettavaksi kevääseen siirryttäessä ja puruja emme tule montaa treeniä ottamaan, niissä pääpaino on hallinnassa, sillä Hilman vire c-osassa saattaa aiheuttaa lievää kurittomuutta ;) Tottiksessa suurin työ pitää tehdä vireen lisäksi luoksetulojen ja noutojen palautusten kanssa. Jäljellä käymme niin monta kertaa kuin se vain on heti lumien sulettua mahdollista. Talvella treenataan vielä erikseen esineilmaisua, jotta siitä saadaan taas varmempi. Jatkosuunnitelmat tehdään sitten kokeen jälkeen, oletettavasti Hilmis jääpi kuitenkin eläkeläiskoiraksi…

Saana;

Tavoite saada Saana tokovalioksi onnistui aikataulun mukaisesti, vaikka loppua kohden hieman kiire tulikin. Agilityssä emme saaneet mitään aikaiseksi ja se jäikin jo keväällä tauolle, treeniä kisoja varten olisi pitänyt saada niin paljon enemmän ja en uskaltanut tässä tapauksessa itse hieman norsuna posliinikaupassa riskeerata yhtään mitään.

Niinpä tavoite Saanan kanssa on vuoden 2013 saada agilityssa aikaan puuttuva nolla kakkosista ja mahdollisesti startata myös kolmosissa. Toisena tavoitteena startti metsäjäljellä syksyllä ja siitä tietty koulari.

Nysse;

Nysse nousi agilityssa kakkosiin huhtikuussa ja laji jäi siltä osin siihen. Kertaakaan ei ole vielä kakkosissa startattu ja ainakin tällä hetkellä näyttää hyvin epätodennäköiseltä että niin koskaan kävisikään. Ontumista aiheuttanut etujalan varvas tullaan amputoimaan ja sen jälkeen pitää katsoa kestääkö koipi vielä tiukkoja käännöksiä.

IP2-koulari tuli nimen eteen kesäkuussa kohtuu hyvällä, nyssemäisellä suorituksella. Osallistuminen IPOn rotumestaruuskisoihin jäi haaveeksi, sillä maalimiehen vaihto tuli eteen edellisen lopettaessa pururyhmänsä. Uuden, Nysselle sopivan maalimiehen etsiminen vei aikansa, mutta loppu viimein Mika ja Nysse pääsivät jatkmaan pureskeluja Lassen kanssa. Syksyn jo kääntyessä talveksi, suoritti Nysse lokakuun lopussa ensimmäisen IP3-koulutustunnuksensa -10°c pakkasessa.

Eka;

Eka oli ja meni. Hyvää kotia ei luovutusikään mennessä löytynyt joten Eka jäi kotiin kasvamaan. Kaikesta huolimatta kemiat ei meillä oikein synkanneet joten Eka muutti toukokuussa omaan kotiin Tiinan ja Jukan luokse. Parempaa paikkaa en neidolle olisi voinut saadakaan. Jos pentue olisi ollut luustoltaan terve, olisi Eka lähtenyt sijoitukseen, tässä tapauksessa tein päätöksen olla itse käyttämättä kyseistä pentuetta jatkojalostukseen joten siksi myynti.

minä itse;

Enpä olisi etukäteen tiennyt mitä vuosi 2012 voikaan tuoda tullessaan… kaksi elämäni suurinta romahdusta koirarintamalla, Hilman selkä ja Toimin lopetus! Lisäksi keväällä selvisi, että odotan vauvaa! Näin se elämä vie jos on viedäkseen. Ylläolevasta tekstistä siis Saanan valioittaminen sai aivan uuden aikataulun sekä agilitytreenien loppuminen myös. Oma jaksamiseni oli keväällä niin vähäistä että vauhdikkaana kauhukakarana Eka kärsi asista todella paljon. Tämä siis oli yksi syy antaa elämäni pentu pois. En kerta kaikkiaan pystynyt tekemään sitä määrää töitä, mitä meidän yhteistyön saattaminen hyvälle tasolle olisi vaatinut.

Vauvan vuoksi myös tavoitteet vuodelle 2013 ovat hieman vähäisemmät.. kun pitää katsoa mihin kaikkeen aika riittää. Lehtitouhut löin loppuvuodesta 2012 jäihin, samoin kaikki ylimääräiset nettiprojektit. Vähennetty on myös husaamista eri yhdistyksissä.

Haaveissa olisi uusi malinois kaikkeen mahdolliseen harrastamiseen; ipoon, agiin, tokoon..  jalostukseen. Haku on päällä ja suunnitelmia on tehty, kahtellaan kuin käy. Vauvalomaillaan nyt ja nautitaan elämästä vailla kolmivuorotyön aiheuttamaa aikataulutusta ja stressiä. Toivottavasti vuosi 2013 on kaikilta osin parempi.

Onnellista uutta vuotta 2013!
Toivottaa Team Toimiva