Arkistot kuukauden mukaan: lokakuu 2011
Hilmalle nollavoitto
Tässä pentuhuuman ohessa käytiin tänään Kirkkonummella vetämässä pari Saviojan agilityrataa. Ensimmäiseltä tulikin (ei niin hallittu) nollavoitto ja toiselta 10rv. Toisen radan kepit oli kyllä aika makeet vaikka itte sanonkin Tavoitteeksi oli tälle vuodelle asetettu kakkosten nollien kasaan saaminen, mutta itsellä alkaa olemaan aikalailla kisamotivaatio kadoksissa. Ehkä tähän on hyvä pistää pikku breikki ja jatkaa ensi vuoden puolella sitten… yhtä vaillehan Hilma kolmosissa on.
Pentulaatikko-ostoksilla
Tuleville muksuille käytiin tänään hommaamassa pentulaatikkokamat Ikeasta, löytötorilta kaapinseiniä yhteensä 16eurolla. Saana pääsi heti ottamaan tyypit tulevasta pentulaatikosta, hyvin mahtuu
Saana on tiine!
Saana ultrattiin tänään tiineeksi. Homma ei ollut mitenkään yksinkertainen, sillä ensin vastaus oli.. ”on tämä tiine”.. seuraavaksi. ”Ei anteeksi, taisin olla liian hätäinen..” ja sitten perään ”ei, kyllä tuossa pieni sydän sykkii” Mä en ole ikinä ymmärtänyt mitään niistä ultrakuvista, mutta kyllä sen nuppineulankokoisen kohdan, missä sydän villisti väpätti huomasin minäkin. Ultrassa näkyi vain kaksi pentua, mutta se nyt ei tarkoita mitään vielä ihmeempiä kuin että pentuja on tulossa. Käymme vielä myöhemmin röntgenissä varmistamassa määrän.
Voihan tunnarikapula…
…tai voi sen sanoa myös voihan viretila. Ne olivat enimmäkseen viikonlopun teemat akselilla Pieksämäki-Mikkeli missä kävin tokottelemassa Hilman ja Saanan kanssa.
Lauantai meni kyllä Hilman osalta niin penkin alle, että meinasin tehdä siitä lapaset siihen paikkaan! Voiko koira vain istua ja möllöttää ymmärtämättä mitä pitää tehdä Tulipahan sekin todistettua…
Saanan osalta lauantai oli tulikaste VOI-kehissä ja neiti oli kyllä SUPERHIENO! Ainoa harmistus oli nollille mennyt tunnari, maistettiin kyllä oikeaa mutta tuotiin väärä. No, positiivista että ei kysellyt tuomistakaan sillä tunnari vedettiin ihan alkutekijöihinsä pari kuukautta takaperin neidin alettua väistelemään koko kapuloita. Kokonaistulos jäi vain kolmen pisteen päähän ykköstuloksesta!!!
Sunnuntaina oli sitten vuorossa Mikkelin koetukset ja lauantain perusteella oli ”löysät housussa” aamusta asti Hilman tulevaa suoritusta ajatellen… vaan rukkastehtaalle lähtövaroituksen saanut Hilma oli HUIPPU HYVÄSSÄ tilassa ja taiteili itselleen toisen AVO-luokan ykköstuloksensa pisten 186, KP ja sijoitus 2.
Tässä vidioottista Hilman sunnuntain kehästä! Kiitos tuhannesti kuvaajalle!
Saanan osalta olin jo helpottunut ja tiesin odottaa hyvää suoritusta. Valitettavasti tunnari oli ainut liike joka nollautui väärän tuodun kapulan myötä. Tulos kuitenkin tällä kertaa vain 7 pistettä vajaa ykköstulos pistein 249p. ja sijoitus 2.
Tässä seuraamisosuus lauantain kokeesta
Hyvä viikonloppu kaikessa mielessä vaikka ei ihan tavoitteissa pysyttykään
Oreniuksen opissa
Tänään kaahattiin Hilman kanssa Oreniuksella varsin vinkeää rataa. Oma nilkka oli väännetty tuhannen pakettiin että kesti edes hetken ja ensiyrittämällä me vedettiin suoraan esteelle 20! Mä olisin suorittanut takaaleikkauksen esteelle 21 ja kääntänyt Hilman sillä viimeiselle, mutta paremmaksi ja toimivammaksi taktiikaksi osoittautui päällejuoksu esteen 21 jälkeen. Fiilis oli vaan ihan superhyvä, KAIKKI rimat pysyivät ylhäällä ja kontaktitkin mun näkemän mukaan ok. Tämmötis reenilöitä lisää
Tässä rata muistista piirrettynä suuntaa-antavana
Päivällä käytiin likkojen kanssa tottistelemassa Metson kentällä. Hilma oli ihan hirmu hyvässä tilassa ja selkeästi Anun neuvot jaksotukseen, vaatimiseen ja patoamiseen ovat tuottaneet tulosta! Samoja oppeja kokeilin Toimillekin ja toimihan sekin Saana oli jotenkin vetämättömissä… ihan pirteä mutta kuitenkin puuttui se viimeinen tatsi. Toivottavasti se jaksaa viikonlopun koettelemukset…
Ophelian jälkimainingeissa…
Tulipa tänään ajettua jäljet varsin extreme-olosuhteissa! Vettä satoi ja tuuli myllersi oikein kunnolla! Hilmalla oli onnistunut jälki siihen asti kunnes sen itse onnistuin pilaamaan, ei siitä sen enempää. Tyytyväinen olen koiraan, en itseeni. Toimi ajoi elämänsä ensimmäisen kunnon janan ja siitä jäljen kahdella esineellä. Vau, olen otettu! Hieman oli hapuilua ensin sivuihin kunnes neiti tajusi, että eteenpäin, eikä edes yrittänyt takajäljelle. Jes
Saana tottisteli päivällä pikatodet omalla pihalla. Se on ollut hieman vaisu viime päivinä, jättänyt aamuruokia syömättä ja voinut pahoin… Olisko