SkoudeBouden kanssa käväistiin yksi nuuskuttelureissu vesisateessa
Tunnin vanha, 740m ja 5 keppiä oli ohjelmassa. Kovin oli tarkoitus tehdä pidempi jälki, mutta kun olin taas uudessa paikassa enkä tuntenut maastoja niin ei nyt sitten pidempää saatu. Mutta parempi tämäkin ja vaikka maasto oli helpohko, siellä oli vaikeita paikkoja ja Goa oli kyllä välillä pihalla kuin lintulauta.
Jana hyvä ja oikea suunta. Esineet 1, 2, 3 ja 5 olivat super! Goa ilmaisi ne halukkaasti ja aktiivisesti ja täysin itsenäisestiHaahuiluja Ainan ja Saanan jäljillä josta parista karjaisin ”perkele keskity”. G otti onkeensa ja jatkoi ”oikealla jäljellä”. Tarvittaisiin nyt niin vieraita jälkiä molemmat tämän ötökän kanssa!
Itse jälki ei nyt mikään bravuurinäytös ollut, mutta halukkuus esineillä teki kokonaisuudesta hyvän! Huomenna taidan ajella jäljen jossa ei ole mukana nämä harhajälkeilijät, katsotaan miten se vaikuttaa vai vaikuttaako mitenkään.
Hieman janan jälkeen traktorin uria ylittämässä
Meikä unohtui kuvaamaan ja G ilmaisee toista esinettä
Tokalla esineellä…
Neljännellä esineellä, kieli roikkuu jo enemmän. Tämän esineen ilmaisusta keskusteltiin muutenkin hieman kauemmin
Mennäänkö huomenna uusiksi? Kysyy Goa :)
Toimivat harhajäljentekijät
Saana odottelee jäljen vanhenemista
Päivällä käytiin asioilla ja Aina apina pääsi mm. Bauhausiin. Se oli oikein reippaana eikä mikään huimannut pikkuneitiä :)
Tänä aamuna meinas taas iskea masennus, että tätäkö tää mun treenaaminen on.. aina yksin Onneks mulla sentäs on parhaat nelijalkaiset jotka innokkaasti haluavat oppia uutta ja joiden kanssa on kiva touhuta. Olisi vaan kiva kun olisi se treenikamu, mut minkäs näille työajoille mahtaa. Kaikki normaalit ihmiset ovat töissä silloin kun mä pääsen ja pystyn treenaamaan
Eniveis, Goa oli taas ihan hilipatipippaa tilassa, aivan sekoboltsina mentiin kentälle. Pistin sen makuulle ja hetki siinä odoteltiin että meni se kuono kiinni. Ainahan se tietty vois olla hallinnassa jne jne mutta toisaalta haluan että se vähän härdellöi että pääsen sitten myös puuttumaan siihen mahdolliseen ääntelyyn treenissä. Täällä sitä treenataan eikä tulevassa kokeessa Ja sitten vaan seurattiin, muistuteltiin että joka käännöksessäkin pysyy mölyt mahassa ja taas seurattiin. Ei tolta kyllä virta lopu, ei millään.. eikä se nyt tietty ole tarkoituskaan. Pitkät pätkät tehtiin pelkkää seuraamista koska a) G odottaa palkkaa -> turhautuu -> vinkuu, b) käännytään -> kuuluu piip piip, c) pysähdytään, lähdetään liikkeelle -> piip piip… Pitää siis opettaa sille kestävyyttä että kyllä se palkka sieltä tulee kun töitä jaksaa tehhdä. Sen ikäinen koira jo että korkea aika oppia. Palkan sai kuitenkin aikanaan lyhyesti jonka jälkeen jäävät (ei istunut ekalla), noudot ja eteenmeno. Eteenmenossa huusin maahan, lähdin kävelemään kohti ja vasta siitä sai seuraavan palkkansa. On se ötökkä
Ainan kanssa vähän uudet tuulet ja härkää sarvista. Aamuruoka tehtiin sivulle siirtymisillä ja kun on riittävä nälkä niin toimiihan se
Kentällä otin meidän jälkieväiksi tarkoitettuja tuoreruokapussukoita käyttöön ja jatkettiin samaa menoa, lisäksi seuraamista. Vauhtia saa olla näköjään aikalailla että tulee reippaasti mukana. Seuraavaksi pistin Ainan hihnaan, otettiin purutyyny esille ja potkaisin sen vähän matkan päähän. Siitä sai Aina vetää tyynylle josta mä kutsun sen luokse ja ohjasin hyppäämään tyynyn kanssa mua vasten -> taistelua, sai voittaa ja siitä taas sama show. Tätä jatkettiin muutama minuutti ja Aina alko jo tarjoamaan itse hyppäämistä vasten eikä vain tavaran jemmaamista allensa. Hassua että se ihan pikkupentuna toi mulle tavaroita ja nyt ei millään vaan haluaa omia kaikki. Loppuun vielä koko kentän eteenmeno ja hyvinhän tuo eiliseltä muisti asian
Lisänä vielä tytöt pääsivät Tuusulajärveen uimaan, aikamoinen tuuli ja aallokko mutta sinne kaikki kolme reippaasti menivät pallojen perässä Aika kiva aamupäivä, sanon mä
Mun pitäs saada yliote tästä möröstä ja uskaltaa vaan tehdä Ainan kanssa seuraamista… jostain syystä se kusee nyt ja pahasti. Suurimmilta osin mun korvien välissä. Varsinkin kun katson miten hienosti Noora on saanut Lyylin toimimaan, taitavia tyttöjä molemmatToisaalta Lyyli on hirmu paljon Goan oloinen, aktiivinen ja vilkas kun taas Aina on jälleen mulle ihan erilainen. Pikkuvanha ja omalla tavallaan tuo Hilmaa mieleenNo katotaan tuleeko tästä koskaan mitään.. jotain me sentäs puuhattiin tänään kentällä ja nopeasti tuo oppii kun osais vaan opettaa.
Goa kävi jälleen opettelemassa hiljaa olemista. Se vaatis nyt enemmän ihmisiä ympärille josta ottaa kierroksia, nää yksin treenaamiset on vähän ei niin tehokkaita mut parempi tietty jotain kuin ei mitään.
Loppulenkillä oli sit kamerakin messissä…
Täysii
Hiki tuli ennen kuin ehdittiin kunnolla edes lähteä matkaan
Voi tätä on odotettu kuin kuuta nousevaa! Tänään starttasi kesän vepekausi ja oli kyllä ihan superkivat treenit jälleen kerranOlen ostanut molemmille koirille paikat ryhmiin kun koulutan ensimmäisessä ryhmässä aloittelevia koirakoita. Niinpä siis Ainakin pääsee vepeilemään tänä kesänä ihan virallisesti.
Ainan ensimmäinen harjoitus oli veneestä hyppy joka tehtiin pari kertaa. Vene ei ollut kaukana rannasta, mutta Aina tyypilliseen tapaansa hoiti hommat ja ui kiltisti rantaan. Ei neitoa huimannut ollenkaan
Aina valmiina
Toinen harjoitus oli että Aina ui rannasta mun luo veneelle syömään namin kädestä ja siitä takasin rantaan jossa saa pallon. Tämä toistettiin lyhyellä matkalla muutaman kerran ja joka kerta Aina tuli reippaasti veneelle. On se ihme mimmi!
Goa pisti matot autossa silpuksi odottaessaan vuoroa joten arvata saattaa että oli hieman villinä rannassa. Otettiin köyden vienti isolla hetsillä suoraan 30 metriin, no problemos ja lisäksi kun onnistuttiin hajottamaan mun vene ja käytössä oli vain yksi vene niin toisena liikkeenä vain alo luokan veneen nouto. Jäipähän hyvä fiilis kaikille. Katsotaan sitten ensi kerralla kun lähdetään purkamaan sitä voittajaluokan kahden veneen liikettä.. voi aargh jo etukäteenNo, tästä se taas on kausi polkaistu käyntiin ja tiettä missä meikälikka keskiviikko illat viettääIhan parhaassa seurassa rantsussa! Meil on ihan mahtava porukka kasassa taas
Aamusta otettiin tottikset omassa pihassa. Aina ei ollut tänään parhaimmillaan ja treenikin taisi turhaan venyä mutta kun parhaista paloista koetti jotain koostaa niin kivaltahan tuo näyttää. Pitäs vaan muistaa että se on ihan kakara vielä eikä oikeasti osaa yhtään mitään. Ainan kanssa on ihan luvattoman vähän tehty yhtään mitään, mutta enpähän ole tilivelvollinen siitä kenellekään
Goa kävi kanssa tekemässä tottista ja oli hyvä ja paketissa, ei videoita.
Päivällä käytiin Jannan ja Falcon luona ja tytöt pääsivät juoksemaan Falcon kanssa parisen tuntia. Loppua kohti alkoi jo jaloissa painaa ja Aina kun olisi halunnut ottaa iisii ja Falco puskee päälle niin meinasi homma mennä vähän tunteisiinHyvin kuitenkin tulivat juttuun ja oli ihana nähdä poikaa! Niin täyspäinen ja kiltti uros. Kuitenkaan olematta mikään lapanen. Palleja odotellessa niin siinä on hyvä vaihtoehto jollekin nartulle Kuvia galleriassa
Jaahas, ketäs meille tuli kylään…
Äiti ja poika
Sisko ja sen veli
Aina rallattaa possu suussa, Falco tulee perässä
Falcolla keulii
Ainalle riittäis jo
Painu broidi hemmettiin siitä! Tuumii Aina
Illalla kasattiin vepekamat valmiiksi kärryyn odottamaan että päästään keskiviikkona treenaamaan. Aina osallistui taas enemmän kuin tarpeeksi.. on kyllä mielenkiintoista nähdä miten treenit lähtee käyntiin. Ainakaan ei vene eikä vesi huimaa tätä neitoa
Aina vetää venettä :D
Joko mennään :D
Kun oli kuuma ja hikinen päivä takana, lähdettiin vielä illalla rantsuun pulikoimaan. Matkalla sitten keksin vielä ajella Ainalle jäljen ja ei näin pitkää jälkeä ole kyllä koskaan menty. Ensimmäistä kertaa 90° kulmat messissä sekä satunnaisia tyhjiä askeleita. Selittelemättä paras, koulutetaan lisää. Lopussa Aina yksinkertaisesti oli niin poikki, että se nosti pään ja vain läähätti. Hetken päästä laski kuonon alas ja jatko jäljestämistä. No, olihan siellä rankka päivä takana…
Aina meni yhtä reippaasti veteen kuin eilenkin
Vähän oli meillä ruuhkaa ja saatiin yksi labbisneito kaveriksi kroolaamaan meidän pallojen ja patukoiden perään Onneksi on sosiaalisia ja hyvin käyttäytyviä koiria joten ei siellä yksi labukka mitään haitannut :D
Mieletön keli, lämmintä ja aurinkoa koko päivän! Aamusta vedettiin tottiset omassa pihassa sekä puruja Ainalle ja Goalle. Goa ei ollut lapasessa ollenkaan, mutta saipahan hurvitella. Tottiksessa se on parantanut tekemistä kuin sika juoksuaan. Ihan kuin treenit tuottais tulosta.. kerrankinTarttee koettaa saada videolle että näkee itsekin ulkopuolisena miltä se näyttää.
Illalla käytiin sitten uimassa. Aina pääsi ensin ja sai ihan itse ja omassa rauhassa mennä järveen ja kun vauhtiin päästiin niin eipä sitä enää mikään pysäyttänyt! Goutsi paineli tuttuun tyyliin sataviiskytlasissa ja Saana kroolasi mukana. Vepekamat tsekattiin kotona vielä ja kaikki on valmista, keskiviikkona aloitetaan!
Saana on viimeksi kisannut agilityssa marraskuun alussa kuusi kuukautta sitten. Tänään otettiin sitten tuntumaa kisaratoihin ja vaikka tuloksellisesti ei niin rikas päivä ollut niin Saana kulki kaikki kolme rataa hyvällä drivella ja erittäin innokkaasti. Ensimmäisellä tipahti okserin takarima (Saanan murheenkryyni) ja siitä häkeltyivät sen verran kuski ja koira että seuraavasta esteestä tuli kielto. Toisella radalla keppikulma koitui kohtaloksi ja siitä annettiin kaksi kieltoa joten kolmas kielto lähetyksellä esteelle aiheutti sitten hylkäämisen. Kolmannella radalla joka oli hyppäri, Saana halusi suorittaa kepit toistamiseen ja hyllytti siis niille. Hyppäsi hyvin, omaan tapaansa ja muuten ollaan Essin kanssa tyytyväisiä. Kisakunto on kohdillaan, ei kun uutta putkeen!
Kun on oikein nopea, ehtii ennen duuneja esineruudut kolmelle ötökälle.
Aina aloitti esineruutu-uransa tänään. Luovutukset eivät ole vielä missään mallissa, mutta kovin reippaasti se kävi hakemassa kaikki kolme esinettä, jotka yksitellen käytiin yhdessä metsään tiputtamassa. Aina pätevä
Johonkin hommiin sitä vissiin ollaan menossa.. :D
Aina palauttaa
Sitten Mika kävi viemässä esineet Saanalle valmiiksi, ohjeet oli että takakulmiin ja keskelle.. Saanahan pinkoi sitten niin tosissaan että vikan esineen jälkeen oli niin koira kuin esinekin aivan veressä
Saana innokkaana
Ja hop matkaan
Veri on viettiä.. sanotaan
Nyt oli jo ruudussa hajuja niin paljon että saatiin Goalle vähän haastetta hommiin. Mika vei jälleen esineet ja ensimmäisen G palautti 2,5 minuutin kohdalla. Kyllä sillä selkeästi joku käsitys hommasta on
Missä se on… ETSI!
Täältä tullaan!
Hiki tuli. Varjossa aamulla +16°c joten ottaa koiriinkin nämä ensimmäiset lämpöiset päivät
Oltiin reissussa Ikaalisissa. Päästiin Goan kanssa aamulla jäljestämään oikein kunnon pitkä jälki. Tarkoituksena että helppo jälki jos on ajatus mukana. Aina ja Saana kävivät lenkin samalla ja aiheuttivat harhaa ja käveli siellä joku muukin meidän jäljen poikki.
Goa oli kuitenkin kartalla ja jäljesti hyvin. Ensimmäinen keppi oli 170m alusta, sen jälkeen käännyttiin polulle joka risteytyi toisen polun kanssa, siinä Goa vähän haki joten olisiko mennyt tämä lenkkeilijä siitä. Sen jälkeen mentiin taas metikössä. Goa merkkasi joka kepinkin ja ennen viimeistä keppiä oli 400 metriä tyhjää jälkeä.
Vauhti hiipui kyllä loppua kohden mutta sitkeästi jäljesti. On se aikamoinen
Videolla on vain pätkiä sieltä täältä…
Ahkerat harhajäljentekijät :D
Hieman otti Goutsia voimille jäljestäminen
Jäljen tarkoitus oli myös purkaa pahimpia paineita illan aksakisoja varten… ja väsynyt jäljen jälkeen Goa olikin. Nukkui kuin tukki ja öristen käänsi kylkeä
Väsynyt Goa <3
Odotellaan kisojen alkua…
Tältä radalta saatiin tulos ei mittakaavassa
Kisapaikalla oltiin hyvissä ajoin. Tein Goalla täyden setin tottista ja kyllä se oli aika tiloissa! Lopuksi vielä hyppyjä ja käännöksiä että päästiin vähän aksamoodiin. Ratoja ei videoilla ole, mutta ne oli vaikeita. Jälkikäteen kuvitellen olisi voinut olla jopa kakkosen ratoja, tai ainakin jotkut kohdat radoista.
Ensimmäiselta radalta me tehtiin tulos! Voi vitsit miten makee fiilis oli vaikka lensi rimat paukkui kontaktit. En itseasiassa edes tiedä mitkä rimat tippuivat, sen verran hyvällä flowlla vedettiin rataa
Toisella lähti sitten niin laukalle että pistin pelin seis kasiesteen jälkeen. Goa tosin oli jo hyllyttänyt kolmoselle törmättyään ensin muhun ja karautettua karvat pystyssä putkeen vailla mitään korviaKyllä oli kotona hiljaista sakkia kun päästiin vähän ennen puolta yötä perille. Oma polari näyttää 22 400 askelta, 115% päivän tavoitteesta ja kyllä tarttee sanoa että tuntuu! Mut kiva päivä oli ja pääosin kyllä vaakakuppi plussan puolella kaikesta
Eipä toi nyt häävi ole.. mut pienen epäröinnin tokavikalla estellä aiheuttama puolisekkaa ja olis ollut nopein aika ;)
Goa tuli kakkoshypyltä suoraan päin eikä hypännyt kolmosta vaan luukutti suoraan putkeen josta otin sen kolmosen kautta uudelleen putkeen, pääsiin kepeille mutta ei kestänyt takaaleikkausta (on treenattu). Siitä uusi lähetys ja päästiin kasihypylle jonka tiputti. Meno oli niskavillat pystyssä joten pistin pelin seis. Kuva suuntaa-antavana. Tuomarina Minna Räsänen.
Ajattelin niin, että tänään vaan ollaan. Ja suurimmilta osin oltiinkin kun vieläkin vähän pukkaa tautia päälle.. mutta ehdittiin me siltikin kaiken pötköttelyn ohessa tottistella, liidellä ja jäljestää
Manasin juuri aamulla, että kun en saa näitä ötököitä treenattua, etteivät ikinä valmistu mihinkään niin että kehtais kokeisiin mennä. Tehtiin sitten Goan kanssa kunnon setti tottista, vähän haukutusta purutyynyyn ja aksaa tiellä. Yllättäen kaikista täpinöistä huolimatta se oli tottiksessa hiljaa ”sivu” käskyn jälkeen. Ja seurasi myös hiljaa. Pientä ääntelyä kuului ainoastaan kun oli patukasta irti käskyn saatuaan siirtymässä sivulle. Jäävissä istumista pitää alkaa taas vahvistelemaan, maahanmeno ok. Nouto ok ja Eemeli kävi ajamassa eteenmenopallon tien päähän
Aina kävi tekemässä aksaa. Se ei nyt näköjään voi ihan ymmärtää että myös ulkona voi treenata. Tosi vähän on tehty yhtään mitään ulkona, oltu vain halleissa ja siellä toimii kyllä. Nyt pitää sitten opetella tää ulkona treenailukin.
Aina kainalossa päikkäreillä
Illalla päivän päätteeksi menojalkaa vipatti vielä niin paljon että oli pakko lähteä jäljelle. Olin etsinyt kartasta metsäaluetta jossa ei nyt olisi asutusta ihan vieressä ja päästäisiin tekemään kunnon pitkä jälki. Tämä alue löytyi sitten vartin ajomatkan päästä ja hyvää ja vaihtelevaa maastoa olikin sopivasti tarjolla.
Jälkeä mukana tekemässä olivat myös Aina ja Saana ja saivat siinä lenkin samalla. Jälki itsessään oli 880 metriä pitkä, siellä oli 4 keppiä ja ikää reilu 45min. Alkoi päivässä loppumaan jo tunnit kesken joten jäi tuo vanhentaminen sitten seuraavaan kertaan. Ihan jokaista puskan läpi juoksua en allekirjoita omaksi jäljekseni, eli välillä Goa ajeli vissiin myös ”harhalla”. Hyvä treeni oli silti, kaikesta huolimatta. Viimeinen keppi oli super ja kaksi muutakin se melkein sattui kohdalle. Toisen kepin olisi mennyt heittämällä yli jos en olisi jarrannut matkantekoa. Kokonaan jäljellä meni aikaa noin 20 minuuttia, videolta on leikattu pääsääntöisesti kepeillä hengailut veks ja pikkaisen pätkän jälkeä kun kamera oli kääntynyt mun varpaisiin eikä koirasta näkynyt mitään. Lisäksi tuo tube antaa ladata vaan 15 min videoita jos ei ole tunnistautunut joten tässäpä tämä..
Aina ja Saana jäljenteossa mukana, kulkivat sivummalla omia polkujaan
Jäljen päätteeksi posetusta :)
Tyytyväisenä kohti autoa <3 Selkeästi otti voimille tämä jälki
Laskin huvikseni vaikka kuu ei ole vielä lopussa, tämän kuun treenejä yhteen. Treenipäivänä ollaan sitten tehty useampia lajeja, eli juuri esim. tottista ja aksaa.. tai aksaa ja jälkeä, eli tässä laskelmassa vain treenipäivät. Goalle niitä on kertynyt nyt 22 plus yksi päivä jolloin käytiin fillarilla ajamassa 3 kilometriä. Ainalle 19 treenipäivää ja Saanalle mun ohjaamana 6 ja Essin kanssa 7. Tässä kun lasken omat treenipäivät yhteen niin onpa hyvä että koiria on enemmän kuin yksi.. se olisi taatusti tällä menolla poltettu loppuun jo ennen kesäkuuta Omaa hyytymistä odotellen…
Hyvää VAPPUA kaikille meidän tiimin touhuja seuraaville!