Touhupäivä olis ollut turha otsikko jälleen kerran niin pistettiin sitten jotain muuta. Aamusta Essi tuli meille treenaan Saanan ja Goan ja mä treenasin Ainan. Ihan sikamakeet treenit ja jopa G teki vain vitosella radan läpi! Meitsillä pamahti toisessa polvessa tiistain aksatreeneissä niin pakko ottaa vähän iisimmin ennen kuin saan polvituen siihenkin polveen. Ainan kanssa tehtiin kevyttä pentutreeniä ja siihen vielä meikän kintut tässä vaiheessa taipuivat. Saana kulki tosi eteenpäin vievästi, piippasi mennessään ja oli äärettömän hyvä. Jahka saadaan varoaika umpeen niin radat kutsuu taas! Kuvia galleriassa G & S.
Saana kepittää
Goa kääntymässä pituudelta
Iltapäivällä oli sitten meidän elämän ekat dobotreenit. Kaikki kolmet menivät reippaasti pallolle ja Saanalla jopa yritin tehdä ”kettukieppiä” pallon päällä. Goa yritti istua kurrena ja Aina kökötti reippaasti muuten vaan. Sikakivaa ja meikällä otti kyllä niin reisiin se että pakko ostaa oma pallo! Lisäksi vielä Saana sai kunnon hieronnan ja Goa ja Ainu tsekattiin läpi. Ainun kanssa pitää mennä uudelleen kunnolla ajalla, mutta Goa ei tartte käsittelyä ja Saanallakin vasta ensi vuonna sitten jos ei nyt syksyllä jotain kummenpaa tapahdu.
Kaikki reippaina pallon päällä
Kaikki kokeilivat myös tassujen alle laitettavia pikkutyynyjä
Aina käsitelyssä ensimmäistä kertaa.. jumia löytyi oikealta takaa ja uusi aika varattu
Pitkästä aikaa käytiin jälleen Ainan kanssa jäljellä. Pitäs nyt jotenkin ryhdistäytyä ja saada sille metrejä alle ennen talvea, mutta kun kroonisen peltopulan jatkuessa ei jaksa innostaa ajaa samalle kantti kertaa kantti nurmipläntille joka päivä…
Aina ajoi hyvällä drivella rauhaullisesti askel askeelta jäljen, kulmat olivat namittomia ja matkalla oli 4-5 tyhjää askelta. Tavallisesti se on niillä vähän kiihdyttänyt vauhtia ja häntä on alkanut heilumaan mutta nyt keskittyi niidenkin kanssa. Ehkä tästä vielä hyvä tulee
Goan kanssa käytiin ottamassa vähän tottiksia JKKlla ja voi persus mikä porsas se nykyään on. Jahka se keksii noi kikkailut kokeeseen niin sitten se ura on siinä, koska vaan enenemissä määrin tekee kaikkia sikapossujuttuja Ääntelystä oli pakko jälleen muutama neuvottelu käydä, että ihan täyttä kurkkua ei haukuta sivu-käskyn saatua. Tämän koiran elämäntehtävä on näköjään koetella mun hermoja kyllä hamaan tappiin asti..
Porsas tyynynsä kanssa
Unohtui eiliselle päivättää peltolenkin kuulumiset. Siinä missä malit eivät olleet moksiskaan ja juoksivat puolta enemmän kuin Saana, veti se itsensä hetkessä niin piippuun että kotimatkalla takaset alkoivat laahaamaan ja pihassa se ei enää meinannut pysyä pystyssä Kävelyttelin sitä aikani hihnassa ja pian se oli taas normaali, mutta kyllä tosi omituista on että siinä ajassa sai itsensä tohon kuntoon… Kuvia peltolenkistä syksy 2016 galleriassa.
Päivällä käytiin Goan kanssa treenaamassa metsässä haukkumista, tai nyt lähinnä sitä että osaa mennä ja osaa aloittaa haukun. Vanhana ipo-koirana halusin kokeilla sillä yhden sivulle siirtymisenkin ja hyvin G muisti mitä se tarkoittaa Odotan kovasti että meidän hakukurssi alkaa kuukauden päästä, etten ihan söhlää tässä odotellessa tuota ötökkää
En sitten tiedä millä tuota haukun kohdistamista saisi muutettua, Goa haukkuu ukkoa.. siinä on korvat kovilla ja takki täynnä kuolaa…
Hakunois Goa
Hakumettästä paineltiin Ratsastuskeskus Ainoon katsomaan estekisoja. Halusin ottaa Ainan katsomoon, tekee sille hyvää mennä ilman äitikoiraa, kiipeillä rappusia ja olla siellä hulinan keskellä. Mihinkään se ei reagoinut vaan oli reipas oma itsensä. Alkuun hepot kiinnostivat kovasti, mutta loppupeleissä Ainu nojaili lasiseinään ja seuraili vaan mitä ympärillä tapahtui. Reipas tyttö!
Aina Ainossa :D
Illalla Janna toi Falcon.. tai enemmän nykyään Koistiseksi kutsutun Goan pojan kylään! Ihana, reipas, itsevarman oloinen, sosiaalinen.. äh, ei oo sanoja! Olin aivan myyty tästä pojasta! Vau! Ainan ja Falcon yhteisgalleria, Falcon oma galleria.
Toistasataa kuvaa ladattu galleriaan, tervemenoa visiitille!
Takaakierron opettelua puolin ja toisin.. Saana kokenein, Goan kanssa palo taas käpy sekä koiralla että ohjaajalla ja Aina oli ihana itsensä. Ts. yritin Goan kanssa samaa treeniä kuin Ainalla, se ei kestä kuin kerran tai kaksi ja sitten lähtee lapasesta…
Tänään myös paluu vähän kuin juurille, sinne mistä muutama vuosi sitten lähdin. Onneksi huolivat takaisin ja pääsin jälleen KATin jäseneksi. Jatkossa siis kisaan kyseisen seuran lisenssillä. Toivottavasti Ainan kanssa jo ensi kesänä
Ajattelin tänään hetkellisen mielenhäiriön seurauksena tarjota tytöille jotain vähän spessumpaa. Mentiin lenkille kaupunkiin Ai tsiisus toivottavasti näitä häiriöitä ei kovin usein tule, vaikka mukava se oli mennä rantapuistossa ja kävelykadulla tämän köörin kanssa. Ihmiset ihmettelivät että ovatko Goa ja Aina saksanpaimenkoiria ja ”voi kun ne ovat kauniita!” Ja ”onko tuo yksi sellainen paimenkoira?” tarkoittaen Saanaa. Olihan se vaihtelua siihen yksinään lenkkeilyyn jossain pusikon perillä…
Toki kaiken tämän agielämän keskellä on käyty tottistelemassakin, mm. eilen aamulla JKKlla. Goa ei ollut vissiin metriäkään hiljaa, teki kyllä muuten duunia ja kontakti pysyi. Kai se vaan on tyytyminen siihen, että kaiken metelöinnin keskellä se kuitenkin tekee hommia hyvällä sykkeellä…
A-estenouto
Aina teki hommia hyvin niin kauan kun kentän reunalle tuli muita. Kotona se ei ota häiriötä ihmisistä, mutta kentällä kun on käyty aina yksin niin tässä sitten lopputulos. Tarttis vaan päästä johonkin vaikka ohjattuun tokoon että päästäis tekemään töitä vaikka kentällä olis ketä. Agissa sitä ei muut ihmiset haittaa kun on vietissä paljon enemmän.. eiköhän tämäkin mene treenaamisella ohi
Heitä!
Mutta paluu agiin. Tänään otettiin kotiläksyt käsittelyyn ja kyllähän toi aika säheltämiseltä näyttää puolin ja toisin, mutta kummallakaan ei mennyt kippo tänään nurin, mikä lienee tässä vaiheessa se pääasia Ekaa riman pudotusta en huomannut, toisesta Goa sai sitten palautetta. Muuten ok suorittamista. Rimat jätin tarkoituksella alas, että voitaisiin joskus keskittyä siihen tekemiseen ja päästäis opettelemaan asioita. Varmaan se on yksi syy että ei ikinä oikein päästä treenaamaan asioita kun kaikki huomio menee rimoihin.. Että joskos seuraavan kanssa opettelisi teknisesti ensin ja nostelisi rimoja sitten tai vähintään hissun kissun siinä ohessa. En tiedä miten tämä homma etenee että päästäisiin Goan kanssa Sennin viikkokoulutuksiin kun vuorotyö estää taas kaiken kivan. Tai sitten tämä aloitus onnistuu vasta marraskuussa… booring
Videolta näen kyllä että mitähän mä jään sinne takaakiertoon taas odottelemaan kun koira on väärässä päässä putkea kun mun piti vaan lähettää se eikä saattaa. Voi kyynel! Mä niin tarttisin sen tyypin sinne livenä huutamaan että ”anna akka mennä nyt eläkä jää sinne ihmettelemään!”.
Ainun kanssa illalla Visionilla ja kyllä, taas se akka jäi sinne haaveilemaan eikä luota koiraansa. Vähän muutenkin sellainen olo, että 10 v tässä on lajia tahkottu satunnaisella menestyksellä ja VASTA nyt mä ymmärrän mitä mä teen väärin Niin noloo! Mutta jos saa selitellä niin Toimi oli rikki ja treenaaminen oli satunnaista. Hilma hajosi ennen kuin päästiin edes vauhtiin. Saana ei toiminut yhtään niin kuin oletin sen toimivan, Nysseä nyt ei ikinä treenattu tosissaan, kunhan humputeltiin ja nyt sitten on Goa jonka kanssa en koskaan ole ollut missään maksetulla kurssilla… On vähän sellainen kuuluisa ”valoissa hetki” että pikku hiljaa alan ymmärtämään mistä tässä oikeen on kyse. Kauanhan tähän sisäistämiseen sitten menee aikaa…
Mistähän sitä aloittais päivän purkamisen… Buuh.. HauHaun agipäivä Senni Huotarin koutsittavana, elämäni ENSIMMÄISTÄ kertaa mä näin valoa tunnelin päässä Goan agitreeneissä! Sillä on ollut toki onnistumisia ja hyviä treenikertoja, sit on ollut niitä paskoja ja ne hyvätkin ovat tainneet olla vaan joko liian helppo rata tai vaan hyvä tuuri. Ensimmäistä kertaa me analysoitiin tänään meidän ongelmat ja voi jes mikä helpotus se olikaan!
Akitykit, toinen menossa tokalle kierrokselle, toinen tulossa ekalta
Goa on osaava mutta paljon pitää vielä oppia! Kotiläksynä takaakiertoihin lähettämisiä sekä liikkeen mukaan tuloja. Paljon on selkeästi nyt vaan luukutettu helppoa suoraa ja yksi kohta radalla aiheutti kyllä hankaluuksia enemmän kuin tarpeeksi, siinä kohdassa ei toiminut ei ohjaaja, eikä koira. Rimat pysyivät pääsääntöisesti ylhäällä koko ajan. Toinen opettelun aihe on vielä itsenäisemmät kepit. Sieltä ei tulla väleistä pois vaikka mä olisin missä… Mun on ihan pakko päästä Sennin koulutukseen uudelleen, mä oon aivan fiilareissa tästä!
Ainalla on tulossa samoja ongelmia kuin Goalla, joten jotain tässä nyt sitten on tehtävä. Nuori, lupaava ja osaava koira vaikka on vähän treenattu. Sillekin kotiläksynä tiukkoja käännöksiä ja mukaantuloja…
Kaiken kaikkiaan jäi ihan äärettömän hyvä fiilis! Kiva oli nähdä Lyden aksatkin livenä ja voi jestas se on makee! Sille on vaan kans nyt vähän kerrottava että vois kaahamisen ohjella myös keskittyä.. äitiinsä tyttö
Treenien jälkeen käytiin pesemässä agikentän pölyt turkista
Viikko sitten tämä tuntui vielä ihan hyvältä idealta käydä kokeilemassa miten Goa kulkee kisoissa. Treenit olivat kotipihassa menneet ihan kivasti ja G keskittyi hyvin aksaan. Tämän viikon treenit menivät sitten niin vituralleen kuin vain voivat mennä ja keskiviikon jälkeen en tehnyt enää mitään. Savu nousi korvista tänään starttipaikalla ja pakka oli sekaisin viidennen esteen jälkeen. Kyllä se varmaan pitää itselleen myöntää, että ei tämä vaan ole Goan laji, ainakaan kisojen osalta. Kun ei kestä kippo niin ei kestä kippo.
Että silleen
Rouva sählä istuilee
Aina kävi turisteeraamassa kentän reunalla…
Lisäksi sain napattua muutaman kuvan Maijasta kun olivat tulleet kisaamaan meidän kulmille..