Maailman suurin pommi tiputettiin niskaan viime tiistaina. Aloin sunnuntai/ maanantai välillä katsomaan että nyt ei ole Goan mahassa kaikki ok… se näyttää ERITTÄIN PULLEALTA. Muutaman kaverin kanssa sitä ihmeteltiin, mutta en saanut mielenrauhaa vaan varasin ajan tiineysultraan. Järkytys oli suuri, sikiöitä näkyi useita! Ne olivat jo liian isoja ultrattavaksi ja röntgenissä ei näkynyt vielä mitään. Eli oletus on jotain välillä 30-40 vuorokautta, lähempänä neljääkymmentä… Goa oli minulla tiistaina ollut 31.7. ollut tasan 30 vuorokautta, josta vielä alusta osan aikaa hoidossa paikassa missä ei ole muita koiria.
Tiinehtyminen on siis tapahtunut sijoituskodissa, josta kivenkovaa väitettiin ettei ole mahdollista 👿 Jos aikataulut täsmää ja on tässä muutaman kasvattajan kanssa laskettu päiviä ja näkymiä oikein, verranut Toton käytöstä Goaa kohtaan maanantaina kun se tuli, olisi astutus tapahtunut ”noin juhannuksena”… Eniten vituttaa, että asiasta ei ole kerrottu! Goa on välissä operoitu suustaan, se on syönyt kipulääkkeet ja antibiootit. Tiineys on jo niin pitkällä että Goan turvallisuuden vuoksi keskeytys ei ole riskitön… eikä sen suhteen jos haluan kohdun säilyttää ja tehdä tämä suunnitellun pentueen vuoden päästä mikäli kaikki menee nyt hyvin.
Näinpä me annetaan nyt Goalle mahdollisuus synnyttää nämä pennut. Katsotaan miltä ne näyttävät.. mikäli olomuoto viittaa yhtään malinoisiin, on syytä olettaa että isänä on Goan oma poika. Tosin tällä hetkellä kaikkea välillä chichusta tanskanlokkiin odotetaan.. Jatkosta päätetään kun ollaan saatu kyytiläiset pihalle, ovatko edes elinkelpoisia. Että helvetti pitää tämmöinenkin kokea. Asia minkä tämä opettaa on, älä luota kenenkään, älä edes siihen jonka oletat olevan paras ystäväsi. Äläkä anna yhtään koiraa sijoitukseen. Koskaan. Kenellekään.
Mama pötsinsä kanssa… vuorokausia jotain ~40…
