Tänään oli jälleen tottistreenit mimmien kanssa. Menin tapani mukaan kentälle reilusti ennen että ehdin aktivoida eläkeläisosaston ensin. Toton piti vielä tänään ja huomenna ainakin ottaa iisisti eilisen käsittelyn takia joten se sai kevyesti muistella mitä on kiertää piiloa lyhyeltä matkalta sekä haukkua mua ja hihaa. Mitään taistelua en sen kanssa tehnyt. Sen verran kuuma keli kyllä oli että hiki tuli ja väsykin Pääasia että tekemistä ja ajatustyötä löytyy korvien väliin. Hurtta on ollut niin paljon iisimpi himassa nyt kun kaikki normi toiminta on saatu takaisin.

Ainuska kävi tekemässä tottiksen ilman palkkaa. Tai no palkan se sai eteenmenon pallosta. Kunhan oli hetken hengittänyt, pääsi sekin vähän kiertämään piiloa ja haukkumaan. Helppo keinoa ajaa koira väsyksiin eikä itte tartte kuin nököttää paikoillaan

Kessun kanssa otettiin ilmoittautumista Jenny ja Boa parina. Toimii nyt hienosti. Sitten paikkiksessa toisen koiran luoksetuloa, pysyi hienosti. Ja näköjään on sitten tehty paikkamakuuta kun tein jääviä tehdessäkään ei tule nyt luokse Voi sun hemmetti näitä bortsujen aivoituksia! Treenataan sitä sitten seuraavaksi…

Ja sitten mä vaihdoin autoa taas Meni hermo vaikka sainkin Toton kestävän kalterin Lexuksen takapenkkiin. Mutta kesäkuumalla millä tuulettaa takatilaa ja on ahdasta ja ollaan kuin sillit suolassa ja ja ja. Eipä enää. Löytyi ihan mahti vaihtoehto VW Caravellesta jossa pikkubussina on ilmastointi ja lämmitys takatilaan sekä nää valtavat häkit valmiina! Toisella puolella meillä matkaa malit ja toisella bc:t. Itse testasin sen verran häkkejä että mahdun istumaan selkä suorassa, pään päälle jää tilaa ja jalat mahtuu suoraksi vaikka ovi olisi kiinni. Toto otti alkuun hernettä nokkaan kuljetusvälineen vaihtumisesta, olisiko muistunut poliisiajat mieleen kun wolkkarilla sekin seurakunta ajelee, mutta muutaman päivän ajon jälkeen makoilee jo rauhassa siskonsa vieressä. 

Ennen kaikkea saan kesällä pidettyä auton paremmin viileänä myös silloin kun ei olla liikenteessä kun autoon saa läpivedon ja rauhassa takaoven auki ilman että edes vedet sataa sisään. Nyt mahtuu myös fillari kyytiin ja päästään kunnolla ajamaan Toton kanssa kun uuden pyöränkin hommasin. Alkaa koiraharrastus taas nostamaan päätään, aktiivisesti eletään ja tehdään…

Pentukuumekin olisi mutta koetetaan nyt malttaa hetki. Bc, labbis, dallu. Sakemanni? En tiedä. Ehkä Bc niin pääsisi kasvatustoiminnassa taas alkuun. Malinoisia en usko nyt hetkeen hankkivani, vaikka ne niin monipuolisia koiria ovatkin. Ei mitään niin hyvää ettei jotain huonoakin. Haluan hetken päästä vähän iisimällä elämällä. Malien tulisieluisuus on tähän elämäntilanteeseen liikaa.

Edellisellä tammikuun kerralla sovittiin toukokuulle Totolle huoltopäivä. Nyt olikin hyvä tilanne ottaa väliaikatsekki siitä miltä Toton kroppa tuntuu, miten se on reagoinut käyttöön ja ennen kaikkea miltä murtunut olkanivel vaikuttaa.

Toto on helppo hoidettava kunhan ymmärtää että homma ei ole pussailua varten. Se on aina antanut kääntää ja vääntää itsenään eikä koskaan ole edes koettanut käyttää hampaitaan. Jos on paikat jumittaneet, se on vain venkoillut itsensä pois tilanteesta.

Etujalka on tällä hetkellä hyvä! Aivan ääriasentoon eteenviedessä jumia oli hieman, mutta liikkuvuus ja käyttö on priimaa eikä koirasta näe millään mitään onnettomuutta. Ihan huippua! Voimme siis jatkaa ajotreenejä ja elämää kuten normaalisti. Tämä kaikki on tehnyt myös Toton päälle hyvää… jotenkin muutenkin tuntuu että se olisi kasvamassa vihdoin aikuiseksi. Takapäässä oli käytön aiheuttamaa kireyttä. Nesteytystä on lisätty, mutta määrää pitää vieläkin lisätä etenkin jos ajotreenit jatkuu. Toto syö kaksi kertaa päivässä nappulaa, mutta kolmas ateria voisi päivällä olla juottoateria, eli jotain hyvää mukaan ja vettä kitusiin vaikka Nutrisaliin yhdistettynä.

Se on nyt päätetty, että Kessu aloittaa uransa käyttäytymiskokeella. Tänään sitten otettiin kokeenomainen treeni parina juoksunarttu sakemanni Eipä siinä mittään, Kessu köpötteli kaavion ilman nami- tai lelupalkkaa. Toki kehuin sitä välillä ja taputtelin, senhän se pitää kokeessakin riittää. Vietti kesti koko ajan samana, jos en sanois että jopa parani loppua kohden Paikkamakuussa pysyi myös erinomaisesti.

Kotimatkalla käytiin kävelemässä meidän ostarin edessä. Tuli vastaan pyörää, ihmistä ja ostoskärryjä. Jätin myös hetkeksi Kessun seinään kiinni ja menin kaupan ovesta sisään. Samalla ohi käveli yksi koira kuin tilauksesta. Kiittelinkin miestä koirineen että tämä oli loistava ajoitus kun ollaan just treenaamassa näitä juttuja

Toki kentällä kävi kaikki koirat. Ainan kanssa tein palkattoman kaavion ja koetin puuttua sen jäätävään edistämiseen. Ihan ok edelleen kaikin puolin. Noudoissa näytin palloa nenän edessä joten ei mälvännyt kapulaa.

Eläkeläiset kävivät höntsäämässä omat juttunsa. Toto opetteli piilonkiertoa sekä piilolla haukkumista. Jennyn kanssa puhuttiin että tehdään sille vähän tyttösuojelua Saa malipoika hikoilla korvien välistä kun ihmettelee että mitä hittoo ne tytöt nyt duunaa

Saanan kanssa kävelin ensin uuden bh-kaavion. Tai no, sen mitä siitä vanhasta on jäljellä. Toto höntsäsi samalla tyyny suussa ympäri kenttää. Mummocollie oli erittäin tyytyväinen kun pääsi töihin. 

Ja sitten tulee niitä päiviä, kun kaikki tuntuu menevän päin sitä itteään. Esineruudussa Aina löysi tänään 3/4 esinettä, samoin Toto. Kessulle treeni oli hyvä, sillä nyt tuli niin iso ahaa-elämys, että tästä on hyvä jatkaa. Mentiin siis treeneissä eteenpäin. Vietiin kaksi esinettä kerralla, ensimmäinen nousi hyvin. Toiselle jouduin lähettelemään pari kertaa mutta sitten pikku herra hoksasi että ”niin tosiaan, sinnehän jätettiin myös toinen esine!”

Jäljet olivat hautuneet hyvän tovin. Ainan jälki meni niin pipariksi kuin vain voi mennä, hukka vei. Ensimmäistä kertaa evö. Noora oli tehnyt merkkaamattoman jäljen ja Aina meni niin levällään sinne että pistin pelin poikki. Oltiin ihan kadoksissa siinä vaiheessa. Tulipahan tämäkin koettua.

Kessu sen sijaan puksutteli menemäään pari tuntia vanhan jäljen. Ensimmäiselle kepille asti oli vähän muissa maailmoissa, mutta sitten meno parani. 3/4 keppiä ilmaisi hyvin.

Viikon toiset vetotreenit. Etukäteen mietittiin, että tällä kertaa mä en ole lähettämässä vaan Mari saa mennä yksin Toton kanssa. Totolla tuntui olevan hyvä veto hommaan ja lähtikin juoksemaan. Reilu sadan metrin päässä tuli ensimmäinen stoppi.. ja hieman meinasi kysellä matkalla, mutta silti paras veto tähän mennessä! Ja vauhti oli taattua Totoa.

Sitten vähän hömppää väliin. Koetettiin vetääkö Kessu ja vetääkö Aina. Kessulle homma oli selkeästi ihmetyksen aihe, mutta muutaman lyhyemmän yrityksen jälkeen se tuli jo pidemmän matkan ihan kunnolla vetäen ja juosten. Ainalla ei ollut mitään propsuja asian suhteen etenkään kun palkkana oli purutyyny.

Oikein kunnon treenipäivä! Aamusta lumensekaiset jäljet Ainalle ja Totolle. Ruudut Ainalle, Totolle ja Kessulle ja tottis Ainalle ja Kessulle. Mukana Noora ja Lyyli jolle myös jälki, ruutu ja tode. Saana härväsi mukana häiriönä Lyylin jälkeä tehdessä sekä ruudun aluetta merkatessa.

Ainalle ajettiin ensimmäinen kokeenomainen jälki. En tiedä mitä ihmettä Aina oli menossa tekemään, mutta jana ei ole koskaan ollut niin huono kuin mitä se nyt oli. Jotenkin kummassa saatiin rämmittyä itsemme jäljelle ja se olikin sitten parasta Ainaa koskaan. Kaikki kuusi keppiä nousivat hienosti ja Aina jäljesti hyvin!

Vaikka Totoa ei enää vakavissaan treenatakaan kokeisiin, niin en silti anna sen sikailla jäljellä. Nyt sillä oli joku ihme kiire ja husasi menemään takki auki. Muutaman neuvottelun jälkeen se tarkensi duunia ja alun sähläämisen jälkeen homma näytti jo jäljestämiseltä.

Esineruudussa Aina toi pari esinettä nopealla aikataululla, riittäisi kokeeseen hyvin. Palkkaan sitä nyt aina vasta kahden esineen jälkeen ja se tuntuu sopivan hyvin. Tällä kertaa ei etsitty kuin kolme esinettä. Toto kävi myös hakemassa muutaman esineen ja oli hyvin pätevänä

Kessulle vietiin kaikki neljä esinettä yksi kerrallaan. Jokaisen se kävi kipaisemassa mulle takaisin

Sitten oli vuorossa tottikset. Noora tuli Saanan kanssa tekemään täysimittaisin tottissuorituksen ja Kessu makoili paikoillaan reagoimatta mihinkään huutoihin tai Saanan ohijuoksuihin.

Sitten sisaruksille tehtiin tottis. Molemmille ammuttiin paikkamakuun aikana sekä seuraamisessa. Ainalla tein koko kaavion noutoineen päivineen. Hieman jännitti miten metrinen menee, mutta menihän se. Mitenkään optimaalinen kaari ei hyppyyn kuitenkaan tullut. Meni myös eteenmenon maahanmenon kerralla. Hyvä treeni kaikin puolin!

Mari ja Toto treenasivat tänään toistamiseen. Nyt otettiin lähtöjä palkalle niin että minä olin lähettämässä. Eipä siinä Toto paljoa taaksensa katsonut kun edessä oli purutyyny Hyvä pössis jäi vedoista! Huippunopeus oli taas noin 30km/ h, ihan avustamatta.

Keskiviikkona tapailtiin sukulaisia treenien ohessa. Mummocollie ei varsinaisesti treenannut mitään, hengaili mukana alku- ja loppulenkeillä, sekä tietty yhteislenkillä. Toton kanssa otin tottista. Se on selkeästi ollut tosi paljon tasapainoisempi kun saa tekemistä ja hikoilla korvien välistään. Eihän se tottis ole kuin humputtelua mutta tehdään kuitenkin. Että helvetti sen on pitänyt se kinttunsa murtaa Totolle suurin juttu oli käydä kimppalenkillä Boan ja Geckon kanssa. Toki vielä omat muut hurtat mukana. Ihan huisia! Olen siitä äärettömän ylpeä.. noinkin koira-aggrekoira menee vieraiden täyspäisten koirien kanssa! Wow

Ainan kanssa tehtiin tottista, rutiinia ja toistoja.. jos tää korona olis joskus ohi Koetin ennen treeniä etsiä pressuestettä, mutten sitä löytänyt mistään. No, mentiin sit samalla kaavalla kuin aina. Ensin seuruu, jäävät, tasamaanouto ja sitten hyppynouto. Este jonka Aina on tehty ainakin sataviis kertaa. Sen hypyn jälkeen ajattelin että tässäkö oli Ainan ura ja elämä, mutta tätä kirjoittaessa seuraavana päivänä tytössä ei ole näkynyt mitään liittyen tähän kolariin. Ei onnu, ei oo pintanaarmuja. Ainoa että kipulääkkestä meni maha sekaisin.

Treenin jälkeen kävelyttelin Ainaa jonkin aikaa että sain sen palauteltua. Sitten se oli autossa Kessun ja Geckon treenien ajan. Eniten hirvitti sen jälkeen ottaa autosta mun mielestä enää kolmella jalalla seisova koira.. mutta edelleen liike oli ihan puhdasta. Ehkä selvittiin säikähdyksellä, mutta hoitoon tässä on mentävä että saa rangan tsekattua. Kuva on kaappaus videosta, mutta video on sen verran jäätävä, ettei julkiseen jakeluun, kuva kertoo tarpeeksi.

Kessu treenasi ilmoittautumista tällä kertaa Jennyn toimiessa tuomarina. Lisäksi ”henkilöryhmää” Jennyn ympärillä, tasamaanoudon palautukseen vauhtia ja varmuutta. A-este tehtiin loivalla A:lla ja purutyynyllä. Mennen tullen muutama toisto ilman että tiputteli lelua. Taas jäi korvien väliin hautumaan asiat

Illalla kävin moikkaamassa Valoa ja emäntää. Hieno, komea malipoika Valosta on kasvanut. Ja se ILME! Ihan äitinsä Voi Goa kuinka onkaan ikävä…

Kotona oli päivän puuhastelujen jälkeen varsin rentoa porukkaa

Torstaiaamusta suunnatiin Keravalle ottamaan kuvia kirsikkapuista.. perkule mä olin myöhässä mun vakipaikasta! Onneksi löytyi toinen puu ja edes jollain tasolla saatiin jotain sinnepäin kuvia aikaiseksi. Vain mummeli ja Toto kävivät kuvissa.

Seuraavaksi suunnattiin Ainan kanssa jäljelle. Jälki oli 270m, 4:llä kepillä ja noin puolituntia vanha. Aina oli aivan super eikä tosiaan edellisen päivän kolarista ole näkyvissä mitään merkkejä.

Ei hitto.. en oo koiria niin väsyneenä nähnyt kuin mitä ne tämän loman jäljiltä ovat Perjantaina Kessu ajeli jälkeä uudemman kerran. Matka reilu 200 metriä neljällä kepillä. Yks me unohdettiin jotenkin kummassa molemmat metsään, kolme löydettiin. Tämä oli Kessun kolmas jälki tälle vuodelle ja ehdottomasti paras, tällä kertaa alusta alkaen. Edelleen toki mysteeri miten tuo yksi esine jäi metsään

En ole vielä saanut hommattua punkkipantoja hurtille vaikka bortsuista niitä oon kerännyt jo enemmän kuin tarpeeksi. Käväisin lauantaina hakemassa Saanalle ja Kessulle Best Friendin Repeltec -tuubihuivit kaulaan. Katellaan mikä vaikutus näillä sitten loppupeleissä on.

Sunnuntaina, eli tänään touhuttiin sitten Toton, Ainan ja Kessun kanssa. Toto ajeli jäljen nurmella ja hiekalla. Asfaltin osalta meni ihan pipariksi, mutta ei haittaa, enhän sitä koskaan ole edes treenannut. En tiedä onko poliisilla ollessa ajeltu? 

Ainan kanssa.. no, Ainan kanssa tehdään rutiinia. Tosin nyt hän on keksinyt sitten tämän ylimääräisen volttaamisen sivulla Eteenmenossa otin lelulla nyt kun oli uusi paikka ja hyvää rutiinia että sinne mennään vaikka lelu ei näkyisi. Pitänee taas kohta huudella maahan sitä.

Ja sitten tuo Kessu. En nyt tiedä mitä sanoisin… oli tänään jotenkin tosi matalassa vireessä, häntä ei heilunut.. hiihti vähän perässä Ehkä se oli sitten vain väsynyt tämän viikon jäljitä, muuten ihan ok. Ja päivän teema oli muutenkin hyppynouto jossa sitten loppujen lopuksi päästiin 90 cm kapulan kanssa. Ja sinänsä positiivista, että oppii HETI virheestään. Kun kopsautti tai kaatoi esteen, meni seuraavalla kerralla kunnolla yli osumatta. Mutta on se kaikin puolin jännä koira. Matalatempperamenttinen joo, sen olen todennut jo useaan otteeseen. Haluaisi enemmän rallatella kavereiden kanssa kuin tehdä hommia mun kanssa. Tosin.. sitähän se on päässyt tekemään että peiliin saa katsoa tässä Ja helppo ja kiltti koira se on edelleen muuten. Arkielämä sen kanssa on äärettömän helppoa

Tottistreenipäivä ja ennen kaikkea päivä jolloin pääsin ampumaan Ainuskalle. Jennyä odotellessa tehtiin mummon kanssa vähän mielenviristystä sekä Toton kanssa höntsää. Tottis on ollut sen kanssa kyllä aina aikamoista puurtamista, mutta silti osin harmittaa ettei voi enää tavoitteellisesti viedä sitä. Siihen ei aika eikä motivaatio riitä, enkä tiedä riittäisikö välttämättä koiralla paikatkaan Mutta pääasia että voidaan pitää hauskaa ja JKK:lla on hyvä mesta myös juoksuttaa Totoa vapaana.

Kessulla aloitettiin ensimmäinen kierros taas kävellen Jennyn ja Boan kanssa rinta rinnan. Lopuksi seurauttelin Kessua heidän ympärillään, hyvin kääntää painetta seuraamiseen Aloitin myös Kessulla treenin ensin paikkamakuulla. Rikotaan kaavaa kun ei kaavaa vielä ole Ensimmäisellä luoksetulolla Kessu nousi istumaan. Toisella pysyi ja kolmannella enää vain hätkähti. Treeniä vaatii, mutta Kessukaan ei ole se koira, joka mulla lähtee kokeessa paikkamakuusta

Tokalla kiekalla otettiin noutoja ja esteen ylityksiä. Tasamaanouto ok, vino edessä mutta muuten perille asti. Hyppynouto noin 50 cm ok. Loiva A-este.. lähtee, nostaa kapulan mutta tiputtaa sen ja tulee ilman yli. Siinä sitten koetettiin keksiä muutamia tapoja ylittää este ihan nyt vain kapula suussa takaisin päin. Jätettiin asia korvien väliin hautumaan.. katotaan seuraavalla kerralla oliko vaikutusta. Lisäksi täyskorkea A luoksetulona kuten ykkösluokassa nykyään on tapana. Lopuksi Jenny kävi viemässä eteenmenoesineen ja Höpö lähti kuin tykin suusta perille asti. 

Jokainen treeni ei ole hyvä, mutta jokaisessa treenissä on jotain hyvää

Loppuun vielä Kessulle astetta korkeampi palisade.. no problemos!

Ainuskalla aloitettiin myös paikkamakuulla ja ampumisella. Kaksin nyt ei saatu kaikkia häiriöitä kentälle, joten Jenny huuteli seuraamista, luoksetuloa ja kapulan noutamista. Mutta Ainu oli ja pysyi. Hieno tyttö (Mulla on varmaan joku alkava astma kun läähätän joka videossa kuin viimeistä hengenvetoa.. älkää häiriintykö Treenit lopetettiin eteenmenon maahanmenoon ja jouduttiin asiasta muutamaan otteeseen keskustelemaan. Samperin ötökkä kun kerralla vois mennä, mutta uteliaisuus voittaa

Treenien jälkeen Kessu, Gecko ja Boa kävivät yhteislenkillä. Ja lopuksi vielä juoksutin omat hurtat kentällä ja loppukävelyn metsässä ja pellolla. Jospa olisi illalla jälleen iisimpää sakkia sisätiloissa.