Katselin muutama päivä sitten, että Ainalla on silmässä jotain häikkää. Maalasin jo kaikki pannukset ja muut hirviöt seinille kun varasin ajan eläinlääkäriin. Samalla otettiin virallinen silmäpeili. Silmät olivat edelleen terveet eikä viitteitä perinnöillisistä tai muistakaan silmäsairauksista löytynyt. Sitä vastoin löytyi joku pieni kivi tai jyvä tai vastaava joka oli painautunut sarveiskalvoon ja rikkonut sen. Tämä mikälie saatiin poistettua, ab-kuuri silmään sekä tsekki parin viikon päähän. Näkökykyyn ei pitäisi olla mitään vaikutusta ja kertyneet verisuonetkin ehkä häviävät ajan kanssa. Huh helpotusta!

En vain lakkaa ihastelemasta kuinka kova veturi mulla Totossa on! Uuden pyörän ostaminen oli kyllä yksi parhaista hankinnoista hetkeen sillä tänäkin aamuna klo 6 vedettiin sellaista offroad-tietä että heikompaa olis hirvittänyt Ihan sillä tiellä en uskaltanut kännykkää käyttää kuvaamiseen kun puristin rystyset valkoisena tankoa. Joku kerta pitää viritellä gopro vaikka mun kypärään niin saa kunnon matskua Toto on kyllä kova luu  

Kessun kanssa jälleen lammashommissa. Tänään aloiteltiin flänkin alkeita. Kessu kyllä kiertää kaikkea mahdollista aina ja koko ajan.. ja aina vastapäivään, mutta hyvin aukesi toinenkin suunta. Ihan ei osaa vielä lähteä kaartamaan kauas mutta pikku hiljaa nämä kuviot aukeaa meille molemmille. Nähtiin myös Kessun veli Juss (S. Kastepisara) ja kyllä on hieno paimenen alku! Me halutaan olla kohta yhtä taitavia kuin Juss ja omistajansa

Jaksaa, ei jaksa.. JAKSAA! Tuli fiilis, että kun neljäs pitkä työpäivä on alkamassa.. on päästävä tuulettamaan päätään. Aamulenkkiä miettiessäni päätin, että verkkaan Toton samalla kun kaikki pääsevät tekemään aamutarpeensa. Sitten nakkaan ötökälle vermeet niskaan ja käydään heittämässä lenksa. Varuskunnan alueella on superisti kaikkea kivaa polkua ja tietä mutta myös suuri määrä ihmisiä päivä- ja ilta-aikaan.. sekä tietty myös koiria, niin irti kuin hihnassa. Ei ole kovin kivaa kohdata 20-30km tuntivauhdissa kapealla tiellä ketään No aamustahan siellä ei ole kuin pupuja ja peuroja joten uskaltauduttiin baanalle! Ja ai että Toto nautti kun pääsi taas juoksemaan!

Alkupätkä mentiin kunnon tietä, mutta sitten sellaista offroadia että meinasi jo kevyesti alkaa hirvittämään.. vauhti kun ei Totolla katoa mihinkään vaikka polku kapenee Kyllä oli onnellinen Toto ajon jälkeen… loppuun vielä sama ajettu lenkki jääkälenkkinä koko porukalla. Toto tietty paineli lätäkköön jäähdyttelemään kun sellainen eteen sattui.

Aamupäivästä treffattiin pitkästä aikaa Jennyn kanssa. Tein Totolle piilonkiertoa ja pureskelua piilolla. Helppo keino saada hurtta väsyneeksi

Aina kävi kiertämässä piiloja ja haukkumassa Jennyä. Ei varmaan montaa pureskelutreeniä tarvitsisi että pääsisi kokeeseen Älkää yllyttäkö hullua..

Mummeli hengaili kentällä ja kävi retuuttamassa hihaa. Ei paljon ikä näy tässä rouvassa

Kessu kävi tekemässä sikamakeeta seuraamista, yhden liikkeestä istumisen, noudon palautuksia, hyppynoutoa sekä A-esteen ykkösluokan tyyliin. Lopuksi pääsi hillumaan Geckon kanssa kentälle. Tuli kyllä kaksikolle hiki

Illalla oli mökillä väsyneitä kavereita.. paitsi Kessu, jonka taalasmaa-ego puski taas läpi. Mitähän siellä ulkona näkyi

Kolmannet treenit Pukkilan Primalilla. Jos agility oli vaikeeta, niin siellä sentään esteet olivat paikallaan. Tässä liikkuu lampaat, koirat ja itse pitäisi hallita myös kuviot ja askelmerkit. Ei oo helppoa! Mutta niin koukuttavaa!!

Ensisijaisesti oli tarkoitus antaa Kessun irroitella tänään. Se on ollut jotenkin hillityn tosikko näissä hommissa joten alkuun sai vaan juosta laumaa ympäri. Meno meinasi mennä taas siihen, että käy napsimaan josta sanoin. Muutaman kerran Kessu olikin että tee sit keskenäsi, mutta jatkoi hommia kuitenkin ja lopputreeniin saatiin vielä tehtyä ekaa kertaa stoppeja. Maahanmeno oli todella vahva!

Meillä oli treenissä paljon hyvää, paljon täyttää sekoilua mutta sentäs ei mitään katastrofaalista. Vaikea laji jota tosin helpottaa, että koiralla on viettiä ja motivaatiota paimentaa lambeja. Joku joutuu olemaan aina se ensimmäinen ja vaikka Saanan kanssa on muutamia kertoja lampailla käyty niin kohta on Kessulla enemmän kokemusta takana kuin Saanalla koko elämänsä aikana. Pieni hiljainen haave olisi päästä yrittämään joskus paimennuksen perusrataa mutta siihen on vielä matkaa.. ennen kaikkea ohjaajalla. Koira varmaan olisi nopeastikin valmis jos ohjaaja tietäisi mitä tehdä

Kaiken häpeänkin saattelemana laitan meidän treeneistä pätkän julkiseksi tänne. Rallati rallati Kunnes löytyi koiralle aivot. Ohjaajalla ne on vielä osastossa ”pending…”

Helteet ovat ainakin hetken olleet ohi ja pääsin vihdoin korkkaamaan mun uuden fillarin Toton kanssa! Ajettiin kunnon baanalle Hyvinkäälle missä on leveä kaista ja vähän mutkia, Toto sai painaa kaksi 1,6 km rundia. Ensimmäisellä keskinopeus oli 24km/h ja huiput 33km/h. Toisella selkeästi väsy painoi, ka 19km/h ja huiput 34km/h. Mutta olipa taas ihan sikakivaa! Uusi pyörä on paljon parempi etuiskareineen. Adapteria en ole saanut hommattua, mutta näköjään toi meno oli ihan vauhdikasta ilmankin Kotona makasi tyytyväinen malimies loppuillasta. 

Loman lopettajaisiksi paimennustreenit ällölämpötilassa Pukkilassa. Kouluttaja vaihtui taas ja tällä kertaa mentiin isoon aitaukseen irti. Hetken olin, että ”ookke.. tällä mennään sitten tällä kertaa”. Kessu oli heti tekemässä hommia. Kävi vähän rallattelemassa aitauksessa ja lampaatkin karkasivat siinä rytäkässä Niitä sitten haettiin takaisin tilan koiran avulla ja päästiin asiaan. Kuumuus ja väsymys näkyi kyllä koirassa ja Kessu köpsötteli perässä hyvin nätisti, selkeästi siitä puuttui paras terä. Mutta mielestäni silti hyvä treeni.. seuraavan kerran sitten jotain muuta

Laskeskelin loman lopettajaisiksi, että tuli ajettua edellisen neljän viikon aikana reilu 3500 kilometriä! Ilmastointikin reistaili parin reissun ajan kun putki takatilaan haperoitui poikki, mutta muuten on saatu erinoimaisissa olosuhteissa reissata.

Olihan Yyteriin päästävä uudelleen vielä tälle kesälle! Oon ihan myyty siihen paikkaan Koirilla oli hauskaa kun ne hyppivät aaltojen yli. Ihmisiä tosin oli sen verran, etten voinut niitä irti tällä kertaa pitää, mutta muuten hyvä reissu

Kessu käväisi Jalomäen Sarilla silmätarkissa. Mitään ei löytynyt, joten nyt meillä on kaikki viralliset pevisaan vaadittavat testit tehtynä. Samalla otettiin dna-näytteet ja niitä saadaan toki odotella vielä.