Viime viikkoina on juostu treenistä toiseen ja ajettu satoja kilometrejä siinä välissä.
Menneenä maanantaina Saana ajoi elämänsä ensimmäisen vieraan tekemän jäljen kun Mika kävi polkaisemassa sille reilu sadan metrin jäljen yhdellä kulmalla ja esineellä. Muutenhan jälki olisi ollutkin ihan perfect, mutta Saana valitsi taas takajäljen 
Tiistaina Hilmalla vepetreenit. Veneestä hyppy sujui mallikkaasti, samoin veneen haku. Esinevienti tuotti jälleen vaikeuksia, kun joutuu hyppäämään veteen patukka suussa. Kävimme sitten keskiviikkona treenaamassa pelkkää veteen hyppyä läheisellä rannalla ja se menikin ok, haukutin, Hilma maahan, patukka nenän eteen. Mä kahlasin vähän syvemmälle ja otin ”noudon palautuksena” patukan tuonnin. Ei ongelmia. Huomio oli sitten että veperannassa tuo että kintut ei ota pohjaan kun ranta on niin syvä on se ”todellinen ongelma”. Aloin jo katselemaan mistä saisi Tuusulanjärvelle vuokrattua veneen…
Torstaina meillä oli ensin vuorossa Mian tottistsekki, samalla otettiin pois Goan ylimääräisiä napsimisia.. se kun turhautuessaan haluaisi patukan ja sitten voi vähän omatoimisesti yrittää. Yleensä se yritys päätyy mun käsille Myös kahden patukan noudossa mentiin jo askel eteenpäin :smile: Tottistsekistä sitten pureskelemaan Timppaa muutaman viikon tauon jälkeen. Goa oli ensimmäisessä purussa aivan liian innoissaan, tauko näkyi vähän liikaa. Onneksi sitten mentiinkin jo parempaan suuntaan. Käy ja kukkuu.. nyt otetaan taas puruja että saadaan haukku selkeäksi. Hyvällä mallilla kuitenkin kaikin puolin, moottoria löytyy!
Perjantaina aamusta JKKlle tottistelemaan. Saana teki hirmu hienosti töitä, ampumiset paikkamakuussa ja seuraamisessa olivat moitteettomat ja eteenmenosta otettu maahan meno oli vähintään kymppiplussan arvoinen! Voi kun se onnistuisi noin hienosti tulevassa kokeessakin. Hyppynoutoon unohdin ottaa sivurimat mukaan, joten se ei sitten sujunut niin mallikkaasti. Goa kävi tekemässä seuraamista ja se tuntui kanssa hyvältä. Lisäksi vähän kahden patukan noutoa. Meikä selvisi ilman ylimääräisiä hammasteluja
Illalla oli vuorossa jälleen Timpan pureskelut ITUn kentällä. Käytin tietty tilaisuuden hyväkseni ja otin Saanalle korjaussarjan noutoihin sekä vieraalla kentällä eteenmenon. Toimi. Goa oli purussa nyt paljon parempi kuin eilen. Treenaillaan nyt hetken pätkä ja katsotaan tarvitseeko sitten miten taukoa vielä ennen kuin saadaan hallinta sille tasolle että voidaan alkaa sitä työstämään puruissa.
Lauantaina oli sitten vuorossa esineruudut pitkästä aikaa. Ajelin suhteellisen syrjäisen tien reunaan mutta eikö sinnekin sitten yksi ohiajava autoilija sattunut kohdalle joka uhkaili poliisien soittamisella jos en pistä koiraa kiinni. Vastasin sille tyynen rauhallisesti että mun koira on suorittamassa tehtävää… se oli sen näköinen pappa että hetken pelotti ettei käy oikeasti hankalaksi. Katseli se siinä autostaan jonkin aikaa mun tohuja mutta ajoi sitten pois. Eikä niitä poliiseja paikalle tullut vaikka yli puoli tuntia treeneissä vielä kyseisessä paikassa menikin Hilma oli vähän hurlumhej ruudussa. Toi kuitekin kaikki kolme esinettä. Goa erittäin pätevänä nyt toista kertaa ja Saana suoritti voittajaluokan ruudun nopeasti! Me happy!
Viikon mittaan olin sitten pohtinut tätä Hilman hyppydilemmaa ja sen toteutus oli lauantaina. Venettä en ole löytänyt, eikä mua sinne uimaan saanut joten ei muuta kuin vastakkaisille laitureille ja Hilmuska uimaan sitä väliä. Pari toistoa otettiin ja hyvin hyppäsi patukka suussa. Tosin olisi mielummin uinut heti rantaan mutta tuli lopulta luokse. Ehkä tää auttoi nyt.. tiistaina se taas nähdään.
Saana täytti lauantaina 4 vuotta! Mun pieni böödekollie, maailman omituisin olento mutta kuitenkin niin rakas <3
Synttärilahjaksi uusi pallo, jota Goa ei toivottavasti heti riko…