Olen metsästänyt toista harrastuskoiraa jo yli vuoden. Syystä tai toisesta mahdollisuudet ovat menneet aina ohi. Vaihdoin jo rotuakin välissä ja koetin saada käyttölinjan labbista. Yhdestä pentueesta olikin minulle luvattu narttu jos niitä vaan syntyy tarpeeksi. Kuitenkin alkoi tuntua, että labbis ei ehkä tähän tilanteeseen ole se mitä eniten haluan ja peruin varauksen. Lopulta kyseisestä pentueesta ei olisi pentua edes riittänyt…
Sitten kuulin mahdollisuudesta saada Saanan veljen tytär sijoitukseen, mikäli siis pentuja syntyy tarpeeksi. Tilaisuus mitä en vaan voinut jättää käyttämättä! Sode muutti seitsemänviikkoisena meidän jonon jatkoksi ja on kyllä jo parissa päivässä osoittanut olevansa varsin määrätietoinen neitikoira. Odotan niin innolla mitä me saadaan yhdessä aikaiseksi!
Soden nimeä pähkäilin laidasta laitaan. Pentulaatikkonimi Liekki ei vaan sopinut suuhuni.. tyty näytti vähän “sotkuiselta” hassun värisine karvoineen ja Sotku ei nyt ihan mennyt virallisena kutsumanimenä. Siitä sitten väännettynä Sode 