Alkuviikon saikuttelun jälkeen tuntui, että nyt jaksaa taas muutakin kuin vain käydä pikaisesti lenkillä ja takas sohvalle makaamaan. Kessun tunnetila on nyt sitä mitä pitää ja hyvä niin. Seuraavaksi aletaan tekemään kestävyyttä. Näköjään saa rakentaa kuin sitä kuuluisaa Iisakin kirkkoa, mutta ei haittaa. Se on nyt sisäistetty ja sen kanssa on elettävä. Jalostuksellisesti ajattelen, että Kessulle olisi löydettävä erittäin vietikäs ja varhaiskypsä narttu pariksi toivottavasti kompensoimaan Kessun hitaasti kehittyvää aihiota

Myös Toto pääsi tänään tottistelemaan. En edes muista koska on sen kanssa tehty mitään ja varsinkaan ulkona ja irti. Kun en enää luota sen pysyvyyteen edes duunitehtävissä. En oikein  ymmärrä miksi Toto on muuttunut sellaiseksi, että se kokee kaikki koirat uhkana ja ensimmäinen asia olisi mennä mieluiten pistämään kaverilta luulot pois Se on todella surullista koska muuten se on ja varsinkin ihmisiä kohtaan äärettömän sosiaalinen. Tämä aggressiivisuus muita koiria kohtaan tekee Toton kanssa elämisestä raskasta. 

Mutta se ei menoa haitannut tänään ja Toto teki varsin mallikelpoista tottista. Sinänsä positiivista että T-miäs tarjoaa aktiivisuutta ja näyttää tekemisessään kaikin puolin vietikkäältä. Jossain sentäs olen onnistunut sen kanssa Toto jatkaa elämistä joutokoirana ja eläkeläisenä niin kauan kuin se meistä kaikista hyvältä edes jossain määrin tuntuu ja että murtunut koipi ei ala häiritsemään elämää kivun muodossa. Tällä hetkellä koirasta ei ilman tarkkaa katsomista raviliikkessä näe millään ulos mitä 8 kuukautta ja 1 viikko sitten tapahtui. Ja kaikessa rasittavuudessaan Toto on kuitenkin äärettömän rakas koira