Anni poikkesi kotimatkalla kylässä ja toi sekä Skidin että Konnan näytille. Konnasta on kasvamassa hieno malineito, sosiaalinen hömppä, reipas muita koiria kohtaan. Iloinen ja pirteä tapaus. Harmittavasti vaan kaikki tämän pentueen pikkuvaivat ovat osuneet juuri Konnan harteille ja saikkua on pieneen elämään mahtunut jo riittävästi. Ensin oli vaginiitti pariin kertaan, sitten tassuhaava. Juoksut alkoivat 6kk iässä josta seurasi valeraskaus ja alkava kohtutulehdus sekä galastop-kuuri. Sen jälkeen alkoi näyttämään siltä, että Konnalla on alkavia nisäkasvaimia, joten se menee steriloitavaksi nyt ensi viikolla ja samalla otetaan näytteet ja poistetaan nämä kasvaimen alut. Joillakin elämä vaan saa kaikki pienet murheet osakseen. Tällä kertaa se kolahti hormoonihirviö Konnaan 
Jospa nämä murheet nyt loppuisivat sterkkaukseen ja Konna pääsisi kunnolla treenaamaan ja harrastamaan omistajansa kanssa. Mitään vastaavia juttuja ei ole ollut Ainalla eikä Lyylillä.
Ainan kanssa niillä meni kyllä enemmän kuin kovaa 
Konna antaa Ainalle oikein siskon halin :D
Aina on vähän Konnaa isompi
Konna pinkoo
Eikä Annin murheet lopu yhteen Toimivaan
Miten voi kaikki vaivaiset olla siunaantuneet yhteen talouteen… Skidihän kuuluu näihin Saanan pompottaviin jälkeläisiin, se on kuvattu tutkittu terveeksi niin magneetilla kuin röntgenillä (SP0, LTV0, pieni lievä sivusuuntainen välilevynpullistuma, ainakin ollut, L7-S1 välissä) mutta oireeton Skidi ei ole. Se on kovasti tönkkö takapäästään, eikä pysty kunnolla ojentamaan takasiaan, kulkee myös samanlailla takaselkä kaarella kuin Saana silloin kun se pompottaa.
Oon viimeksi nähnyt Skidin keväällä aksatreeneissä, toki jotain videoita välillä ja koira on ollut silloin ihan reipas ja jaksava sporttikoira. Tällä hetkellä se näyttää kirjaimellisesti läskiltä kotikoiralta 
Skidi on kerännyt reippaasti nestettä, se lihoo helposti ja väsyy nopeasti. Se on juuri ultrattu ja otettu kaiken maailman verikokeet (kilpparit, cushing, maksa- ja munuaisarvot, elektrolyytit, diabetes-seulonta, perusverenkuva) mutta mikään ei selitä oireita.
Kovasti tsemppiä Anni kaikkien näiden vaivojen kanssa! Mä en ainakaan ikinä enää anna koiralle nimeksi Mysteeri, se on varmaa.
Hieman pöhättynyt Skidi
Jotenkin tuntuu, että kiire on loppunut tältä koiralta :/
Iloinen kaikesta huolimatta <3