Kun sain päähäni, että käynpä Hyvinkäällä ajamassa metsäjäljen, niin en voinut arvata että siellä oli ”täys talvi” 
Tuli sitten vähen eksoottinen kokemus Saanalle, mutta pakko sanoa että taisi olla yksi parhaista, ellei paras jälki minkä Saana on koskaan ajanut! Nenä kävi ja tuhina kuului 10 metrin päähän. Ja kun jälki kerta näkyi niinkin selkeästi kun näkyi, niin pääsin oikeasti näkemään missä Saana jäljestää. Kulmissa se kävi mutkan kautta mutta palautui nopeasi jäljelle. Tästä pystyi siis päättelemään ettei Saana ajanut silmillään vaan oikeasti käytti nenäänsä. Yksi keppi jäi matkalle, mutta siitä en kanna huolta. Käytiin koko kööri vielä kävelyllä metsässä ja etsin tuon jäljelle jääneen ja se oli joko liikkunut meidän ohi kulkiessa tai sitten olin sen huolimattomasti tiputtanut matkalle jälkeä tehdessäni. Oli kyllä rentouttavaa ulkoiluttaa lauma lumisessa metässä. Ihanaa
Ready to go!
Jälkitouhuissa
Tyytyväinen jäljestäjä jälkiruokansa kanssa :)
Goa juoksi kirjaimellisesti räkä poskella :p
Kööri kasassa, SG & H <3