Meillä oli tänään käynti Aureksessa. Mette oli aamusta hyvillä unillä kun herätin sen ellireissulle. Lääkitys on ollut kohdillaan ja opiaatit ovat pitäneet ötökän enemmän untenmailla. Tokikaan tämä ei ole se Mette mitä mä haluan jatkossa katsoa, mutta Möttönen tarvitsee nyt aikaa toipumiseen ja voimien keräämiseen. Mennään se sitten nukkuen jos tarpeen.

Lääkerepertuaari on nyt ollut Prednisolon, Tralieve pistoksena ja pari viimeistä tabletteina, Isaderm-voide sekä pesu joka Clorexydermillä kolmesti päivässä. 

Metellä on toki juoksut tärpeissä nyt päällä joten mitään hormonaalistakaan ei täysin voi sulkea pois. Raapenäytteet puhtaat, ei ulkoloisia, kapia tai muutakaan. Korvat siistit, tassut ok. Niskan iho kuivahtanut ja kauttaaltaan karstainen, ei enää märkäeritettä.

Sai Cytopoint-pistoksen ja aloitetaan Gapapentiini. Isaderm-voidetta jatkossakin. Koko kööri sai myös ulkoloislääkityksen vaikka raappeesta ei löytynytkään mitään eikä meillä oireile ei ihmiset eikä toiset koirat. Mutta koska en vielä ollut ratkaissut edes meidän punkkientorjuntaa tälle vuodelle, niin saatiin koko köörille Nexgardin resepti.

Gapapentinin aloittamisen jälkeen Mette rauhottui. Illalla se nukkui rauhassa ja oli muutenkin oma itsensä. En tiedä onko tämä nyt hyvä vai huono asia. Pääasia tietty että Mette on täällä meidän kanssa. En todellakaan ole valmis luopumaan siitä vielä! Metellä on koko elämä vielä edessään.. karvan verran alle 2,5-vuotias koira.