Mun kevät on ollut aika kamala, asioita sen enempää avaamatta voimat ovat olleet kortilla. Tuisku Sode tilanne ratkesi parhaalla mahdollisella tavalla ja ajattelin että tässähän tämä. Mutta ei… yksi asia johti toiseen ja yhdessä tilanteessa sain mahdollisuuden kysyä Kiiralle hoitopaikkaa ystävältäni jolla sattui sopivasti olemaan koti tyhjänä. Vein Kiiran itse sinne ja se ei peräänsä katsonut kun lähdin ovesta ulos. 

Tosi nopeasti huomattiin, että Kiiran on oikeastaan vielä parempi siellä kuin meillä. Elämä ainoana koirana kaiken keskipisteenä sopii neidille enemmän kuin nenä päähän. Kiira elää äitinsä tavoin ihmiselle. 

Mietittiin alkuun sijoitusvaihtoehtoa, mutta päädyttiin lopulta siihen, että Kiira vaihtaa kotia ihan virallisesti. Pohjia on tehty vaikka mihin joten siitä on hyvä jatkaa! Onneksi kuulen Kiiran kuulumiset jatkossakin eikä se katoa mun elämästä mihinkään. Tässä elämäntilanteessa tämä vaan oli sitten kuitenkin jos nyt ei paras, niin sopivin ratkaisu.