Huhtikuu alkaa kääntymään toukokuuksi. Saatiin vihdoin lämmöt tännekin ja lumet suli ennätys nopeasti! Onneksi Oon huomannut etten oo talvi-ihminen ollenkaan. Ulkotreenikausi meillä on käytännössä ollut koko talven, mutta lumien sulettua päästin myös isolle hiekkakentälle treenaan.

Ilon lähtö on ollut kova pala, mutta on ajateltava yksilöiden ja lauman parasta Jos homma ei toimi, miksi kiusata kaikkia. Ilolla on kuitenkin mitä parhain koti ja heillä on pyyhkinyt hyvin siellä. Ilo on kotiutunut hienosti.

Skidi innostui treenaileen Minttua ja kivaa pikku videota saatiinkin. Näitä lisää, molemmat tykkää! Chihut on muutenkin lähinnä asuneet ulkona kun lämpötilat tuli kohdilleen, on varsin väsynyttä sakkia iltaisin kun ne viimein pääsevät sisälle

Tuiskun kanssa on tosiaan tapahtunut jotain kummaa. Nyt kun Ilo lähti, aika riittää myös Tuiskun kanssa spesiaaliin toimintaan ja se on vastannut erinomaisesti siihen. On käyty kaksin metsässä useaan otteeseen, tehty temppuja ja käytetty nokkaa siellä. Päästiin myös paimentamaan talven jälkeen ensimmäistä kertaa ja Tuisku ei ollut läheskään niin ruosteessa kuin olisi voinut kuvitella. Se on saanut talven aikana roppakaupalla lisää itsevarmuutta ja kesti ohjausta todella hienosti. Lisäksi me on saatu hooperstreenit tosi hyvälle mallille ja pakko se on vetää sanojaan takaisin, jotain on osattu tehdä oikein sitten kuitenkin

Ennen kaikkea me ollaan saatu iloinen hymy ja korvat näkyville

Soden kanssa on tehty vain hoopersia. Mun on pakko tunnustaa, että oon korviani myöten täynnä tottista ja tokoa tällä hetkellä vaikka koira on kisavalmis alokkaaseen. En ole saanut edes lisuria hommattua että päästäis ilmoittautumaan. 

Hoopersissa Soo on mennyt tosi paljon eteenpäin. Pitää itse ymmärtää että se on jo aikuinen koira jolta voi vaatia asioita ihan eri tavalla ja hyvin se on siihen vastannutkin Otettiin kesäksi hallikortti joten päästään tekemään myös aksaa hallissa. Viralliset kuvat mennee kesä/ heinäkuulle vaikka kaksivuotta tulikin maaliskuussa mittariin. Käytiin myös tsekkaamassa laukausvarmuus Sipoon ampumaradalla vaikka toi nyt ei ole ikänä mihinkään koviin ääniin reagoinutkaan. 

Kessu on sitten ollut toipilaana kuun puolesta välistä. Missä lie tassunsa satuttanut, mitään sieltä ei kuvissa löynyt mutta julmettu mätäpaise tassuun ilmestyi alle vuorokaudessa. Pikkasen jännittää saadaanko töppönen sen näköiseksi että kehdataan toukokuun lopussa mennä näyttelyyn. Varoaikojen puolesta homma ok, mutta muuten en tiedä. Töttörö päässä mennään ainakin näin kuukautta ennen näyttelyä. Varpaassa on vanha kynsivamma, ontui talvella hetken aikaa ja paikallistin sen tuohon missä tuo ”reikä” oli, mutta se ei ole syynä tähän mitä kävi nyt… kynsi on erivärinen ja tulee varmaan olemaan loppuelämän.