Kun ihminen on huono sanomaan ”ei” niin tässä sitä taas ollaan. Toisaalta olen onnellisessa asemassa, että jostain päin maailmaa edes saa chihuja sillä Suomessa ne tuppaa olemaan tosi kortilla.

Maisan pikkuserkku Muusa matkusti tänään Suomeen ja tavattiin kasvattajan kanssa jälleen Jätkäsaaressa. Naureskelen aina, että mitähän alueella olevat ihmiset ajattelevat kun unkarilainen pakettiauto tulee joka kerta samoille kulmille ja jengi on hakemassa sieltä koiria mutta siinähän sitten ihmettelevät Muusakaan ei ollut peräkonttipentu vaan se luovutettiin ihan sivuovesta

Ihana pieni, reipas ja häntä heiluu ihan koko ajan!

Huomenna tuleekin sitten vuosi hihhulielämää takana. Mintun (ja Maisan) hain ihan samalta sivukadulta aikanaan ja ihania chihuja olen elämääni saanut