Goalle tänään toinen ykköstulos vepen voittajaluokasta pistein 100/100! Tänään KAIKKI meni käsikirjoituksen mukaan ja Goa oli aivan super! Osallistujia kuusi ja kolme sai täydet 100 pistettä. Niistä kolmesta Goa kroolasi nopeimmat ajat joten kaupan päällisinä sijoitus 1. Ei pöllömpi vepenois

Uimamaisteri Goa

Aina pääsi tänään ensimmäistä kertaa leikkimään maalimiehen kanssa. Ollaan sille itse tehty treeniä niin että tietää mitä siellä pitää noin niin kuin suurin piirtein tehdä…

Ihka eka kentälle tulo :D

Aina oli alusta asti kyllä ihan täysillä mukana. Sillä on kova halu päästä viettiin eikä rauhavaiheet nyt olleet Ainan mielestä mitenkään korkealle arvostettuja. Lähinnä siis pitää opettaa sitä ottamaan hieman iisimmin ja tehtiin jo hallintaa, eli istumisesta pääsi viettiin. Tavaraa on masiinassa ihan omiksi tarpeksi joten on mitä työstää  Rohkea pikkutyttö 

Västäräkki vauhdissa

Tässä istun enkä muuta voi

Tuuppa tänne sanoon :D

Aina vauhdissa :D

Ja eiliseltä yksi pieni tottisvideo, vähän tuossa tilassa olis parantamisen varaa 

Goan sulhon etsintä on jatkunut koko ajan… ja tänään käytiin moikkaamassa Sipeä. Sipe jäi ekan kerran mieleen kun oltiin Sannan kanssa tottistelemassa. Vähän katselin Sipeä silloin jo sillä silmällä ja juteltiin siitä, olisiko Sipe jalostusmatskua…

Heti oltiin rapsuteltavana :D

Sipe, virallisemmin Chi House Of Mechelaar, on Kreikasta tuotu nuori Auzzy Ostrarykan poika. Sosiaalinen, hyvän hermorakenteen omaava uros, jonka kanssa treenataan suojelua. Pääsen tässä toivottavasti jossain vaiheessa seuraamaan purutreenejä ja mukaan jäljellekin. Sipe liikkuu hyvin ja varmasti eri paikoissa. Sipeä ei ole vielä kuvattu eikä silmiä peilattu.

Lisää kuvia Sipestä (ja Goasta) hipsun galleriassa.

Goa oli tietty heti liehuti liehuti

Ja pisti pojan juoksemaan

Niin herkkää <3

Ja pikkuisen tottishommia perään

Sipe seurailee

Kivan näköinen poitsu :)

Sipen sukutaulu (lähde working-dog.eu)

A-pentujen sukutaulu näyttäisi tältä. Ss% 0.39% viidessä polvessa ja kahdeksassa hieman yli 4. (klikkaamalla kuvaa isommaksi)

Niin siinä sitten kävi, että tänään Goan kanssa saavutettiin JK1-koulari. Vaikka pisteet antavat ymmärtää muuta, oli tulos aikalailla kokoon parsittu. Ihan tyytyväinen en ole, vaikka tyytyväinen olen siihen että koulutustunnus saavutettiin.

Koe alkoi jäljillä. Goa lähti hienosti janalla, otti ilmeisesti vähän ilmasta hajua ja oikaisi oikealle. Jälki lähti ihan takareunasta ja hetken jo mietin että menikö se nyt yli jäljestä, mutta kovasti halusi suuntaansa lähteä joten meikä meni perässä. Hetken aikaa kuuntelin että huudellaanko meidät takaisin mutta ei huudeltu. Esineet 1, 2 ja 3 Goa ilmaisi hienosti! Nelosen se merkkas mutta jatkoi matkaa. Vitosen ilmaisi ja kutosen nappas mennessään suuhun. Siinä vaiheessa totesin sille että ”mitähän sä nyt touhuat siellä?!”. No, kuitenkin kaikki kuusi kepukkaa nousivat joten peukku niistä  Piste lähti janasta joten 169p jäi saaliiksi.

Esineruudussa Goa juoksi ensin suoraan takareunaan ja lähti siitä oikealle reunaa pitkin takaisin lähtösuoralle ja löysi esineen. Pisteet täydet 30.

Tottis sitten oli se murheenkryyni. Mä en oikeesti enää tiedä mitä tehdä. Goa ei ole ollut seuraamisessa noin kamala koskaan! Mua ei jännittänyt ja koira oli muuten kaikin puolin ok. Hävettää…

No, tulos mikä tulos. Tottiksesta 87 ja maastosta 199, yhteensä 286 pistettä ja koulari JK1.

Goan poika Kyyti (Toimiva Täsmäohjus) tuli meille päivähoitoon. Oli aivan superia nähdä Kyytiä koko päivän, millainen se on ja miten se käyttäytyy. Monta kertaa jouduin katsomaan toisenkin kerran että oliko kainalossa Goa vai Kyyti. Ne ovat AIVAN saman näköisiä! Samat ilmeet, samat eleet, saman kokoisia. Kyyti on vilkas ja sosiaalinen, se syttyy salamannopeasti oli kyseessä mikä tahansa. Sillä on kaikin puolin kippo kunnossa ja mun puolesta oli saanut jäädä meille

Goa ja Kyyti

Aina ei kovin korkealle veljen vierailua arvostanut. Siinä missä Kyyti on urosversio Goasta, Aina on takakiree ja huumorintajuton ja aina tosissaan, etenkin jos on kyse ruuasta, duunista tai elämästä 

Kyytin hyökkäykset ovat nopeat ja se haluaa täyden suun otteen

Näköjään tuo ote vielä pitääkin :D

Tänään sitten onnistuin tekemään Goalle niin horrorijäljen, että se hukkasi sen heti alkuunsa. Jos ei olis kartanlukija ollut narun päässä niin ei olis kyllä nenäilijäkään löytänyt perille. Sitkeästi se jaksoi jälkeä etsiä ja oli kyllä totaalisen puhki, vaikka jälki ei ollut kuin 350m pitkä, sen edestä oli sitten ikää kun se ehti muhimaan vaikeassa maastossa hakkuuaukeella 4 h

Kun lähtee takki auki niin hukkaa jäljen jo alta 20 metrin.. tässä taas jälki löytynyt ;)

Ekalla esineellä oli jo hiki

Vasemmalla tehty, oikealla ajettu. Nooo.. sinne päin :D

Viikonlopun paluumatkalta käytiin viemässä Saana Teivoon kisaamaan agirotuun Essin kanssa.

Ensin tietty käytiin ottamassa Ekalta pusut <3

Hengailtiin Tiinan teltalla…

Eka sai paljon rapsutuksia

On se kaunis <3 Ja toimiva :)

Tytär ja äippä

Loppusijoitus Sähköpaimenien joukkueelle oli 4/51, ei pöllämmin isossa sakissa! Onnea tiimi jossa siis mukana Saana ja Eka!

Koetin nyt muutenkin pysyä perässä mitä se Eka siellä Teivossa viikonlopun aikana touhusi ja tuloksia tuli kyllä enemmän kuin tarpeeksi. Perjantaina aito nurmi aiheutti pariin ekaan starttiin vähän hankaluuksia, HYL & 10, mutta kolmas jo Ekamaisesti 0rv ja 3./64  Sunnuntaina Open Class -luokassa sijoitus 3/74.

Myös Johanna ja Maija palasivat jossain päin Suomea 2½ kisatauolta sijalle 3. nollatuloksella tietty 

Lisäksi oon kattellut tuota Ainaa että ei se nyt ihan niin kirppu ole kuin miltä näyttää. Kapea toki vielä mutta korkeutta alkaa olemaan jo tarpeeksi  Lisäksi aamusta käytiin hengaamassa laiturilla, pääsi tytsit jälleen uimaan.

Goa takana, Aina edessä

Jo perinteeksi (toinen kerta ) muodostunut kesän Virtojen reissu oli ohjelmassa lauantaina. Goan kanssa kisattiin vepen voittajaluokassa kotiin tuomisina ykköstulos pistein 96/100. Pistemenetykset tulivat ensimmäisessä liikkeessä jossa vaikutti joko ranta tai sitten se että naru oli Goan silmillä. Se teki kuitenkin jotain mitä ei ole tehnyt koskaan treeneissä. Muut liikkeet täysien pisteiden arvoisia.

Siinä pääsi emäntäkin uimaan kun ykkönen pätkähti tauluun!

Goan tulevan pentueen sulho menee vaihtoon. Viri itsessään on terve kaikin puolin ja toivottavasti semmoisena säilyykin, niin hieno ja upea koira se on. Mutta minusta ei ole käyttämään urosta, jonka sisaruksilla on todettu allergiaa. Tämän tiedon sain siis loppuviikosta ja siinä meni kyllä hetki kasaillessa itseäni pettymyksestä. Hyvä juttu tietenkin että tieto tulee tässä vaiheessa, mutta harmittaa! Enemmän kuin isosti  Tällä hetkellä siis urosvalinta on täysin auki ja uutta sulhoa etsitään. Onneksi tässä on vielä vuoden päivät aikaa…

Keskiviikkona perinteisesti vepeiltiin. Junnuryhmässä otettiin uusia liikkeitä kun koko porukka handlaa jo pitkälle sove/alokasluokan liikkeet. Suotta samaa koko kesä hioa. Muutama treeni keväällä alle ja kokeeseen uusilla säännöillä. Nyt sitten Aina etunenässä tehtiin ylempien luokkien liikkeitä. Ainalle otin avoimen kaksi venettä vanhalla kaavalla. Uudessahan se muuttuu vain niin että haettava vene ei ole suorassa linjassa, mutta jos koiralla on tieto mitä tehdään niin äkkiäkös tuon sille kouluttelee Aina siis kävi hakemassa avoimessa luokassa ”veneen” eli köyden. Vene soudettiin perässä. Lisäksi tehtiin perus vientiä. Niin oli vauhti päällä että ekalla kerralla jäi vientiesine rantaan ja tokalla unohtui matkalle. Selkeästi en voi sitä pallolla hetsata kun niin on vauhti päällä ja yberkiva palkka että unohtaa mitä oli tekemässä. Hetsataan siis jatkossa ainakin hetken aikaa ilman palloa. Lisäksi Aina teki avoimen veneen noudon, missä on kaksi venettä 30m poijuilla. Meillä veneet olivat nyt vähän lähempänä mutta hyvin focusoi oikeaan veneeseen On se kahjo koira.. aivan hullunkiilto silmissä kun huomaa että pääsee rannalla hommiin!

Goa teki extrana ennen virallisten treenien alkua köyden viennin ja oli hyvä siinä. Lisäksi voittajan liikkuvat veneet molempiin suuntiin sekä rannan suuntaisen viennin. Hyvin meni Videolla Goalle helpompi suunta, toinen maalitolppakin lähtenyt seikkailemaan mutta sieltä se tulee tolppien välistä  Go Goa Go!

Tänään sitten ajeltiin jälkeä suhteellisen kosteissa olosuhteissa. Vettä on satanut kyllä jatkuvalla syötöllä joten kuivaa pohjaa ei edes metsästä löytynyt. Jälki oli 840 metriä pitkä, karvan verran reilu 2 tuntia vanha ja 6 keppiä… hyvä treeni mutta Goalle aivan liian helppo. Ensi viikolla on ennen koetta ajettava sillä vielä joku 4-5h vanha jälki että saa hieman murrettua tuota itseluottamusta, takki auki kun ei ole kovin suvaitsevaa huidella

Meikä puuskutti jarrumiehenä perässä kun kivuttiin mäkiä ylös. Goaa ei onneksi moinen häiritse vaan se puskee reippaasti eteenpäin!

Miun mussukkain, molemmat huurussa jäljen päätteeksi