Aamupäivästä Suvi tuli käymään testailemaan Goaa agilityyn. Mikäs siinä kun meikäläisellä meni viikonloppuna selkä niin hyvä että koirat saa touhua vaikka itse oon taas puolikuntoinen… Toivotaan kovasti että Goa tekisi yhden pikku Goan Suville ensi vuonna

Illalla suunnattiin Hämeenlinnaan treffaamaan Goan pentua Protoa (Toimiva Taskuvaras). Olivat ohjaajansa kanssa valmennuksessa Poliisikoiralaitoksella joten oli lyhyt matka mennä tapaamaan kun en ole tuota pentua sitten luovutuksen nähnyt. Tarttee sanoa että olen kyllä enemmän kuin tyytyväinen näkemääni. Proto on sosiaalinen/ välinpitämätön, ohjaajansa on sille kaikki kaikessa. Ei turhia härvännyt ja otti iisii kun mitään ei tapahtunut. Hiljainen, ei piippaa eikä vingu. Komeakin se on! Siihen ollaan tyytyväisiä ja se toimii juuri niin kuin tuon ikäinen voi toimia. Toivotaan että pysyy terveenä ja kuvataan terveeksi.. kas siinäpä jollekin urosta 

Kiskottiin Proton kanssa narupalloa.. Proto voitti!

Proton jälkeen Lyyli ja Aina pääsivät taas juoksemaan ja siinä hommassa kyllä sielu lepää kun näkee kuinka nämä kaksi nauttivat toistensa seurasta  Lopuksi vielä lenkki perään jonne äitikoira ja kummitätikin mukaan… Ihan kivoja tämmöiset pienet pentutreffit kun ei isoa porukkaa kuitenkaan saa kasaan samaan aikaan samaan paikkaan.

Pienet rakkaat pöljät :D

Kolme pientä elefanttia marssi näin.. äiti edellä ja lapset perässä

Lyyli ja Aina uimassa

Aina, Goa ja Lyyli

Mä en oikeesti enää pysy perässä tämän parivaljakon Tiina ja Eka (Toimiva Mali) tulostahdissa.. jotain nollia ja vitosia oli tullut taas roppakaupalla jossain päin Suomea. Eka the Silakka on ollut sukkelana 

Tiina ja Eka

Lisäksi Anni ja Skidi (Toimiva Mysteeri) olivat kisailleet pari vitosen rataa Kuopiossa ja Johanna ja Maija (Toimiva Musta Maija) ainakin yhden nollaradan Lappeenrannassa Go mimmit Go!

Tämä viikko on ollut Ainan.. voi miten kiva sen kanssa onkaan touhuilla! Siitä on kasvanut ihan täysverinen harrastuskoira ja epäilen että meillä on vain ohjaajan taidot rajana siitä mitä voidaan saavuttaa Ollaan käyty nyt jäljellä ja pari ekaa meni vähän häröillessä mutta sitten löytyi jutun juoni ja Aina on ajellut ihan esimerkillisiä jälkiä tyhjineen päivineen. Treenit jatkukoot 

Aina nuuskuttelee

Keskiviikon vepet peruttiin kun käytiin tiistaina Vanhiksessa ja siellä oli jotain mömmöä mikä osoittautui leväksi. Aina ehti juomaan sitä ja pelkäsin jo pahinta, mutta tällä kertaa selvittiin vain säikähdyksellä! 4.8. oli tehty viimeinen mittaus levästä ja sen jälkeen ei ole ollut helteitä mutta niin vain sitä oli. Keskiviikkona käytiin sitten Marin kanssa päivällä treenailemassa Hyvinkäällä ja samalla juoksutettiin ötökät vinttariradalla. Roturaceen on kyllä ehdottomasti päästävä, niin kivaa se oli! Goa ja Aina juoksivat lähes samat ajat.

Laukkaheppa Goa

Kotiin kun tultiin tein vielä Ainulla pienen aksatreenin minkä Lyyli ja Noora olivat Kimin opissa tehneet… näppärä Aina, rengasta tehtiin vaan muutaman kerran ennen kuin lykkäsin sen radalle osaksi mukaan. Enpä ole tämmöistäkään ennen tehnyt mutta ainakin Ainalla se toimii.

Alkuviikosta ja torstaina käytiin lenkkeilmässä pitkästä aikaa hiekkakuopilla, siinä sai taas hyvää pomppulihastreeniä itse jokainen kun mentiin kukkuloita ylös alas  Ihana paikka, pitäis taas kunnon kameran kanssa eksyä sinne joku päivä että sais vähän kaahotuskuvia!

Kukkulan kuninkaat

Perjantaina kävin testaamassa mitä Aina sanoo laukauksista.. ja eipä tuo ollut niitä moksiskaan. Ammuin sille ”nollatilassa” ilman palloja ja patukoita ensin kolme laukausta, sitten yhden pallon kanssa ja lopulta otin vielä tottikset perään. Toimi kaikin puolin normaalisti

Aina palloilee

Lauantaina höntsättiin Ainan kanssa aamusta jälki, päivällä piilonkiertoja ja illalla käytiin vielä pureskelemassa maalimiestä. Piiloa ollaan kierretty joskus about toukokuussa viimeksi mutta muutaman muistuttelun jälkeen Aina kyllä tiesi mitä tässä hommassa piti tehdä.

Aina kiertää

Aina vartioi

Aina ja patukka

Mun jengi! Paras jengi <3

Ja on me ihan vaan oltukin. Kisat on kisattu tältä vuodelta meikäläisen osalta ja stressi on sitä myöten poissa. Saa vaan nauttia ja olla. Ensi vuonna jatketaan 

Miten mä voin pyytää muka enempää, mul on all good everything <3

Mun rakas pikkumusta, Myytin Sanansaattaja ”Saana” täytti tänään jo 7-vuotta! Paljon on ehtinyt tapahtua ja toivottavasti seuraavan seitsemän vuoden aikana tapahtuu myös. Viimeistä agisertiä metsästetään kovasti, toivotaan että napsahtaa kohdilleen joku kisa

Vähän on valkoista karvaa tullut jo korviin ja poskipäihin

Aikamoisella jännityksellä lähdettiin aamulla jälkikokeeseen. Jotenkin oli olo etten pystynyt valmistautumaan varsinkaan jäljen osalta ihan niin kuin olisin halunnut, viimeistelyt olivat vähän hatarat. Saatiin jälki numero yksi joten ei kauaa tarvinnut suorituksia jännittää. Goa lähti janalle vauhdilla. Tsekkasi puolessa välissä pikku lenkin oikealle mutta palasi etenemään suoraan ja jälleen jälki lähti aivan takareunasta, meidän onneksi oikealle. Piste lähti pikku tsekkailusta joten tyytyväinen olen janaan. Jäljeltä jäi yksi välikeppi pitkän tyhjän osuuden jälkeen, mutta nostettiin kutonen kyllä. Tällä kertaa Goa teki maastossa tasonsa mukaisen suorituksen ja ilmaisi kaikki löytyneet kepit hyvällä drivella 149p

Esineruudussa esineet olivat kädessä alta minuutin ja pisteitä tuli täydet 30p. Tuomari sanoi että jos hän jostain voisi nillittää, on se se että G muutaman kerran käyttää leukojaan takaisin tullessa, itse luovutus on kuitenkin ok.

Tottiksen voi jokainen katsoa sitten videolta, seuraaminen meni tyydyttäväksi jälleen, mutta mä oon siihen paljon tyytyväisempi kuin ykkösen kokeen suoritukseen. Tiesin että pisteitä lähtee mutta kontakti oli nyt paljon parempi! Liikkeestä istuminen erittäin hyvä, liikkeestä maahanmeno erinomainen, liikkeestä seisominen erittäin hyvä, tasamaanouto erittäin hyvä, hyppynouto erittäin hyvä, a-estenouto erinomainen, eteenmeno erittäin hyvä ja paikallaolo häiriönalaisena erinomainen. Kokonaispisteet 95 pistettä 

Kokonaisuudessaan siis 274p, 1-tulos 

Paljon se antaa, paljon se ottaa. Goa <3

Tässä on nyt muutama päivä treenattu niin että ehkä on korkea aika antaa koirien hieman huilata ja lähteä itse sorvin ääreen. Eilen treenattiin Nooran ja Marin kanssa tottista ja aksaa. Goa ja Saana kävivät myös lisäksi esineruudussa ja Goa vielä tekemässä yhden janatreenin illalla… kyllä voi olla pikku malinoisille vaikeaa  ymmärtää että jälki VOI lähteä myös vasemmalle No ei siitä sen enempää, toivotaan että sunnuntaina päästään edes janalta matkaan niin saatais edes mahdollisuus yrittää sitä koularia…

Eilen kuitenkin aamupäivällä JKKlla kunnon tottikset kaikille. Aina teki omaa hyvää duuniaan ja oon tällä hetkellä tyytyväinen siihen. Teknisesti se osaa jo paljon mm. molemmat hyppynoudot toimii. Eteenmenossa oli hetken miettiminen joka sitten tänään jo meni varmemmin. Esine on jo valmiina vietynä kentän päässä jonne enää lähetän koiran treenin viimeisenä liikkeenä.

Aina seurailee

Hyppynoutoa

A-esteellä paluuta

Eteen oltais menossa :D

Goalla on lähtenyt ihan lapasesta. Sen koiran etu on, että se VIELÄ edes jollain tasolla osaa suorittaa liikkeet, mutta se kaikki häröily, piippaaminen ja poikittaminen on kyllä.. AARGH! No, näillä mennään…

Selkätupsu pystyssä. Goalla on tuommoinen jännä kohta lanteella joka nousee aina pystyyn kun koira on korkeassa vietissä

Kontakti kyllä pysyi

Noudon palautusta

Eteenmenoon lähdössä

Noora teki Lyylillä kivaa settiä. Toivon todella että Lyyli ei lähde tulevaisuudessa lapasesta samoin kuin Goa. Paljon on tyttäressä samaa mutta jospa sillä olisi parempi kouluttaja

Marin PirkkoHursti on kyllä mennyt kanssa valovuoden eteenpäin. Kiva nähdä sitä koiraa myös muualla kuin vepetreeneissä. Virtaa on kuin pienessä kylässä!

Tottisten jälkeen oli vuorossa aksat ja yllättäen sain tehtyä kaikilla kolmella hyvät treenit.. siis jopa Goalla Aina yllätti mut tekemällä 7 esteen rataa jossa oli mukana rengas. Muutama toisto on renkaalla tehty ja niin vain mimmi sen osasi! Päästiin harjoittelemaan myös eteenmenoa kun oli kerrankin appari käytettävissä

Aina renkaalla

Aina pomppaa

Goa menossa takaakiertoon

Saana renkaalla

Lyyli veti asenteella, täysii tietty!

Tänään sitten käytiin Sannan kanssa tottistelemassa ja pääsin näkemään Sipeä jälleen kerran. Eteenpäin on sekin koira mennyt ja tekee jo hyvin aktiivisuutta seuraamisessa. Apparoin noutojen opettelussa myös. On se hieno koira! Toivon todella että se kuvataan terveeksi ja saisin siitä Goalle uroksen…

Sipe seuraa

Lennokas on askel

Vielä on kesää jäljellä sen verran että tää kuukausi vepeillään ja sit se on tämän vuoden osalta paketissa. Tänään päästiin treenaamaan Goan kanssa ennen treenien alkua uutta voittajaluokan hukkuvaa. Vähän nyt hakee tapaa miten sitä lähtisi toteuttamaan ja tämän päivän perusteella sanoisin että kiertävä on sitten ehkä kuitenkin se meidän juttu… Tässä että käy kääntymässä pelastusrenkaan kanssa hukkuvan edessä on liikaa riskejä ja epämiellyttävä tuo on vielä uidakin kun on rengas ja hukkuva niskan päällä. Tulipahan kokeiltua ja hyvä niin!

Treeneissä Goa pääsi tekemään pelastusrenkaan hakua toiselta veneeltä toiselle sekä tekemään liikkuvat veneet. Pelastusrengasta haettiin nyt kolmatta vai neljättä kertaa ja sehän alkaa sujua  Liikkuvissa nyt ei mitään ongelmia ollut.

Aina pääsi myös hakemaan patukkaa hukkuvalta, hyvin fokusoituu ja lähtee..  lisäksi treenissä vientiä sekä veneen haku vinosta. Loppukausi nyt pyritään pitämään poijut uusien sääntöjen mukaisesti vinossa.

Kivat treenit ja loistavia vierailijoita jälleen kerran! Jäädään odottelemaan mitä videomatskua me tästä päivästä saatiinkaan kun tuo hukkuvaksi tullut Alex tuli oikeasti lennättämään kopterikameraa! Vähän uutta kuvakulmaa ainakin Ihanaa palautetta tuli myös kauttaaltaan vierailevilta koirakoilta.. meidän treeneihin on aina kiva tulla tuuraamaan Go HauHau Go 

Aamusta JKKlla. Goalla alkaa sitten näköjään sopivasti lähtemään lapasesta Voi että sen kanssa on haastavaa, antaa vähän siimaa niin lähtee laukalle välittömästi. Otat kiinni niin sitten sekään ei ole hyvä. Kontakti pysyy kyllä mutta hyppii, pomppii, poikittaa.. blääh, koeta nyt tässä muistaa että parempi pieni poikitus kuin metrin jätätys 

Ainuskalla seurailua, jäävät, hyppyeste sekä A-este (loivana). Hyppyesteellä voin jo lähetellä sitä vähän kauempaa eikä enää tartte mennä koputtelemaan estettä että osaa tulla takaisin myös hypyn kautta. A-estettä tehtiin nyt kolmatta kertaa ja enää ei tarttenut mun mennä sivulle ohjaamaan vaan pelkkä kopauttaminen esteen päälle riitti  Aina pieni palveluskoiran alku.. ihana tyttö 

Saana kävi pöllöilemässä kentällä kanssa. Koetan nyt availla sen paikkoja liikuttamalla sitä paljon että olisi sitten viikonloppuna vireessä kun Essin kanssa käyvät aksailemassa. Saana oli oikein iloinen kun pääsi pitkästä aikaa hommiin.. onneksi sitä ei tartte julkisesti esitellä, poikittaa ja painaa meinaan sen verran 

Tänään pääsi Ainakin pitkästä aikaa jäljelle. 100 askelta suora nurmella. Ensimmäinen parikymmentä askelta oli aivan hasardia, mutta sitten neito keskittyi ja muisti mitä tässä hommassa piti tehdä Luulen että se oli menossa tekemään esineruutua koska sählääminen oli samaa säätöä kuin ruudussa kun viedään esinettä…

Olin Goa jäljen käynyt tekemässä marinoitumaan metsään jo ennen sitä ja ehdin Ainuskalla ottamaan vielä aksaakin omassa pihassa ennen Goutsin jälkeä. Aina teki uutena asiana keinua sekä ensimmäistä kertaa puomia kokonaisena.

Goan jälki oli hapettunut metsässä reilu 3h kun mentiin janalle. Tiesin että häiriöjälkiä on koska mennessäni tekemään tuli vastaan nelihenkinen perhe joilta kysyin että kuin pitkällä kävivät mun jäljentekosuunnassa.. olivat käyneet mutta eihän se meidän menoa (kovin paljon) haitannut. Alkujälki oli Goalla vähän haastava ja kun mä en merkkaa jälkiä niin en ihan tarkasti tiedä missä mentiin mutta ensimmäiselle esineelle me päästiin joten jossain määrin ollaan oikealla jäljellä oltu

Etsii, etsii..

Ja niin löytyi.. taas mennään!

Toisessa päässä jälkeä Goa haki jälkeä pitkään ja jossain vaiheessa palasi pätkän takaisin päin. Oli vissiin ottanut tuulesta esineen hajun kun kävi sen nostamassa mulle. Tarkka tyttö  Goa ajoi hyvällä drivella ja nosti kaikki kuusi keppiä. Jälki ei ollut pitkä mutta sitäkin haastavampi niin iän, tuulen ja harhajälkien osalta. Moottori ja motivaatio ei kyllä kesken tältä koiralta lopu

Vitosesineellä piti vetää henkeä jo molempien, sen verran oli nousua takana

Olihan se melkein sinne päin :D

Kaunista oli kun takaisin auringonlaskun aikaan ajettiin…