Huomasin eilen lenkin jälkeen, että Ainalta oli haljennut etuhammas lenkillä. Eipä siinä muu auttanut kuin aika lekurille ja hammas veks, se oli lohjennut ihan ienrajasta ja juurikanava oli näkyvissä. Olisin halunnut pikaisen läpivalaisun ruotoon, mutta siihen ei valitettavasti asemalla ollut aikaa.. joten alkuperäisen suunnitelman mukaan kuviin sitten tammikuussa. Pöh.

Ainan ekat päiväkännit

Sammuu, ei sammu.. sammuuu :D

Millään ei meinannut Aina unille mennä.. liekö sitten antaneet niin vähän ekalla kerralla että piti pistää uusi satsi myöhemmin. Itse operaatio meni hyvin. Ainalla on, tai siis oli täysi hampaisto joka on kaikin puolin kunnossa. Nyt on tästä todistus ja tulevaisuudessa voidaan sitten mennä hyvällä omallatunnolla näytelmiin esiintymään.

Kotona otettiin Ainun hoidon aikaan iisii. Tyttöjen välit ovat olleet nyt jo jonkin aikaa kireät tulevien juoksujen takia ja varsinkin äiti ja tytär ovat jatkuvassa hankauksessa keskenään. Mua ärsyttää suurimmilta osin lähteä tällä hetkellä niiden kanssa edes lenkille kun se on jatkuvaa kinastelua. Goalla on paha tapa antaa hammasta ihan syyttä suotta  Aina sitten kiljuu jo varmuuden vuoksi ennakkoon jos vaikka sattuu osumaan.

Oon jo miettinyt että pitäiskö Ainan lähteä toiseen kotiin täältä, mutta en kyllä haluaisi siitä luopua. Sen kanssa on kiva touhuta ja sillä kestää kippo hyvin treeneissä kasassa toisin kuin Goan. Jos tämä meno jatkuu vielä juoksujen jälkeen niin joku ratkaisu on tehtävä, ei täällä kestä kenelläkään pää tätä nahistelua ja stressiä. Auttaiskohan sterkkaus? Kun sain potilaan kotiin niin Goa kun yritti tulla lähelle, se sai Ainan saman tien valpastumaan ja piti tulla pörräämään viereen vaikka silmät luppasivat. Ei tää kivaa ole eikä tämmöistä nahisteluparia mulla ole koskaan aikaisemmin ollut 

Goa rakas <3

Harvahammas Aina