Piti lopettaa tälle vuodelle treenit jo edelliseen kertaan maanantaille.. mutta se perinteinen “kerta kiellon päälle” oli taas pakko Ainan kanssa on keskitytty opettelemaan uutta seuraamispaikkaa. Saattaa olla kyllä että kuoppaan ajatuksen jo kättelyssä, mutta ainahan sitä voi hioa. Tai sit vaan antaa periksi. Lisäksi opeteltu merkin kiertoa eri yhteyksissä.
Kessu taasen treenailee tunnetilaa.. noutoa ja haukkumista. Keväällä koetetaan käydä rämpimässä RTK1-koulari. Jostainhan se pitää aloittaa
Kessu täytti jo 1,5 -vuotta. Se on kyllä edelleen ihan kakara, johtunee varmaan kyllä meidän lauman hierarkiasta. Höpöä pidetään hyvin nätisti porukan alimpana vaikka koettaa lenkeillä käydä pissailemassa muiden laumalaisten päälle.
Palattiin “turmapaikalle”. Toton olkanivelen murtanut kivi pönöttää paikoillaan edelleen… me ei vaan voida pelätä tätä, vaan jossain on päästävä irroittelemaan silloin kun ei pystytä menemään mökille. Pumpulissa en Totoa ala pitämään, se saa elää ja juosta ihan niin kuin ennenkin. Kestää mitä kestää. Niin kauan mennään kuin hyvältä tuntuu.
Aika menee niin nopeasti! T-pennut täyttivät tänä Itsenäisyyspäivänä jo 4-vuotta! Paljon onnea Toto, Kyyti, Pena, Aina, Lyyli ja Konna! Sekä Falco.. missä lienetkin Falco katosi Goan X-pentuepisodin myötä menneenä kesänä.
Me käytiin synttäripäivänä treenaamassa. Ainan kanssa haaveena se tokon avoin luokka, mutta on tää yksin treenaaminen niin syvältä. Tarvitsisi liikkurin, tarvitsisi henkilön auttamaan palkkauksessa. Mutta näillä eväillä se on mentävä… Onneksi sentäs ruudun ja merkin erottelussa alkaa tapahtua edistystä. Seuraamisen suhteen oon jo luovuttanut, kamalan näköinen se on mutta olkoot. Ei se nollille mene, kai?
Toto siirtyi viettämään sairasleläkeläisen virkaa törmättyään kiveen elokuun alussa. Lupa liikkumiseen on nyt saatu. Toto on liikkeisään puhdas, mutta jatkohan se luonnollisesti näyttää kestääkö paikat. Meillä ei enää kestä kenelläkään pää toista sairaslomaa… ja pumpulissa en ala malinoisia pitämään.
Myös Kessu kävi hallissa.. muutama päivä sitten Kessun mieli oli taas mailla halmeilla. Mikälie juoksunarttu aiheutti syömättömyyden ja treeneissä asioiden unohtamisen, mutta tänään ainakin näytti siltä että se olo on ohitettu. Kessu oli oma reipas itsensä.
Edellinen kerta lokakuussa jäi välistä mutta tänään päästiin vihdoin Virpin käsittelyyn! Toton suhteen jännitti kyllä enemmän kuin tarpeeksi, mutta mitä vielä Toki normaaleja jumeja on tullut, mutta lihasmassa on hyvä kaikkialla. Toto on käyttänyt kroppaansa ok ja liikeradat murtuneessa jalassa ovat lähes täydelliset Ikuinen kielto korkeille hypyille on, esim. pk A ja metrinen.. mutta se ei haittaa. Toto on muutenkin päätetty jättää eläkeläiskoiraksi joten normi aktivoinnit on sallittua. Aksaakin saa matalilla rimoilla tehdä kun suunta on eteen eikä ylimääräisiä pyörityksiä tule. Keppejä ja kontakteja on tietty syytä välttää loppuun asti. Voi että mie oon onnellinen
Ainuska puolestaan oli jostain syystä vasemmalta puolelta molemmista jaloista todella jumissa. Eipä ole tätäkään ennen nähty. Koko koira oli ihan matona käsittelyn aikana. Myös vasemman etujalan kainalossa oli kipupisteitä.
Kuulumisia on aina ihana saada! Ne pienimmätkin videot kelpaavat kuvien ohessa Tässä Goan viimeisestä pentueesta oleva Purkka (Toimiva Xylitol). Niin äitinsä näköinen ja oloinen (mutta hiljainen) malineito Iso kiitos Miia aktiivisuudestasi jo nyt!